Merimies-Unionin johtoon valittiin tiukka ay-pomo

Zitting ei suvaitse merimiesten alennusmyyntiä

Arvostelu, jonka mukaan järjestö on taistellut suomalaiselle merimiehelle sellaiset edut, jotka vievät ammatin maasta, eivät tuoretta puheenjohtajaa Simo Zittingiä (sd.), 43, hätkäytä.

- Ei kai merimiehen keskiansio kuitenkaan ole sitä luokkaa, että se voisi jollakin tapaa olla syypäänä merenkulun tai elinkeinon häviämiseen Suomesta. Jos näin tapahtuisi, siihen olisi ihan muita syitä, hän sanoo.

Laivojen ulosliputus on suorasanaisen puheenjohtajan mukaan pitkälle teollisuuden masinoimaa hommaa. Teollisuus haluaa Zittingin sanoin korkata ulos mahdollisimman halvat kuljetukset riippumatta siitä, mitä toimet tarkoittavat työvoiman käytölle ja suomalaiselle tonnistolle.

Halpatyövoimaa alemyynnistä

Zitting korostaa, että juuri nyt on kyse Suomeen "rynnivästä" halpatyövoimasta, jota työnantajat haluavat ostaa kuin alennusmyyntitavaraa, mahdollisimman halvalla.

Zitting haluaa kuitenkin uskoa, ettei polkumyyntiin olla pitemmän päälle valmiita. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee suomalaista tonnistoa ja suomalaisia merimiehiä. Ilman niitä ei tulla toimeen. Ulkomaankaupan merikuljetuksista sentään yli 40 prosenttia hoidetaan suomalaiselle tonnistolla.

- Jos prosenttimäärä laskee, olemme riippuvaisia ulkomaalaisista laivoista, jotka saattavat kriisitilanteissa hävitä maailman tuuliin. Siinähän me sitten ihmetellään, mistä me saamme espanjalaisia tomaatteja ja miten meidän teollisuuden tavarat viedään ulkomaille.

Varustamojen kilpailu epätervettä

Zitting ei leimaa laivojen ulosliputuspuheita turhiksi, mutta hänen mukaansa taustalta löytyy varustamojen kesken kehittynyt epäterve kilpailu, jonka tavoitteena ei edes ole tehdä voittoa.

Tällä Zitting viittaa varustamoihin, jotka ovat hyvin läheisessä suhteessa paperiteollisuuteen ja teollisuuteen yleensäkin, ja saattavat olla jopa teollisuuden omistamia. Niiden ainoana tehtävänä on hänen mukaansa kuljettaa tavarat muualle ja tuoda raaka-ainetta.

Vastakkain ovat Zittingin näkemyksen mukaan kuvatunlaiset varustamot ja liiketoimintaa harjoittavat varustamot, joiden oletetaan kannattavan.

- Kilpailutilanne on sairas, ja se meitä huolestuttaa. Pitäisi päästä tilanteeseen, jossa kuljetuksista huolehtisivat varustamot, joille kuljetukset on bisnes ja elinkeino eikä niin, että kyse on jonkun jumalattoman metsäteollisuusjätin yhdestä lonkerosta.

Tervettä kilpailua edustaisi se, että Zittingin kyseenalaistamat varustamot noudattaisivat työehtosopimusten minimitasoa.

- Ihan käsittämätöntähän se on, että UPM-Kymmenen tavaraa vietiin ulos Thomeston laivoilla niin, että merimiehille maksettiin kuusi dollaria päivässä palkkaa eli alle 40 markkaa työstä, jota tehdään kellon ympäri. Näin tapahtui ennen kuin me teimme sopimuksen saarron kautta. Keskipalkka on moninkertainen tuohon verrattuna.

Isänmaan asialla

- Ne, jotka dumppaavat rahtihintoja käyttäen äärimmäisen halpaa työvoimaa haukkuvat meitä, että me olemme syypää. Kuitenkin tässä on kietoutunut ihmiset ja bisnekset tavalla, josta ei oikein tiedä kuka on kenenkin asialla, Zitting viittaa varustamoiden ja teollisuuden hallintoneuvostossa istujiin.

- Jos tässä joku on isänmaallinen, se on Merimies-Unioni, joka haluaa pitää kiinni suomalaisesta lipusta, suomalaisesta merimiehestä ja haluaa tehdä kaikkensa, että sosiaalinen polkumyynti merenkulussa saadaan lopetettua ja suomalaisten alusten liputtaminen ulkomaille estetään, Zitting julistaa.

Unioni katsoo tekevänsä työtä sen teen, että Suomi on kriisilanteessakin huoltovarmuuden kannalta turvattu alue. Leimat häiriköinnistä ja mafiamaisista otteista kuulostavat ay-pomon korvissa tyystin käsittämättömiltä.
- Uskomatonta propagandaa.

Tapaus SuperSeaCat

- Käsitelläänpäs se SuperSeaCat tapaus…

Virkamiehen ja lakimiehen taustalla faktoja putoilee tasaiseen tahtiin: Sea Containers on Bermudalle rekisteröity yhtiö, jonka päätoimipaikka on Lontoossa. Sillä on kymmeniä, ellei peräti satoja tytäryhtiöitä ympäri maailmaa.

Yksi näistä on Italiassa ja sen maksimaalisilla telakkatuilla rakennettu laiva SuperSeaCat-alus liikennöi nyt Helsingin ja Tallinnan välillä. Sea Containers omistaa yli 50 prosenttia Neptun Maritimesta, jonka tytäryhtiö on Silja Line Oy.

Sea Containers toi italialaisen nopeakulkuisen aluksen Siljan liikenteeseen korvaamaan Vaasa Queenia, joka siirtyi Vaasaan ja Finnjetiä, joka siirtyy kesän ajaksi Saksan liikenteeseen.

- Eli yhtiö halusi liikennöidä väliä uudentyyppisellä aluksella ja ilman minkäänlaisia työehtosopimuksia meidän kanssamme. Ainoa oli viittaus italialaiseen halpasopimukseen tarjoiluhenkilökunnan osalta. Se sopimus kattaa Euroopan ulkopuolisten työntekijöiden työsuhteiden ehdot kansainväliseen rekisteriin merkityllä aluksella eli turvaa vähimmäisehdot. Se ei ole sopimus, josta ei voisi sopia toisin, Zitting selittää.

Merimies-Unioni ilmoitti tähtäävänsä aluksella sopimukseen, joka kattaisi aluksen kaikki työntekijät ja vastaisi tasoa, joka tällaisessa liikenteessä vallitsee muutoinkin. Vastapuoli kieltäytyi, kunnes työtaistelutoimien jälkeen taipui vertailukelpoiseen sopimukseen.

- Tässä pidettiin kiinni siitä, että tänne ei voida tulla liikennöimään ilman sopimuksia tai niin, että työsuhteen ehdot määräytyvät pelkästään henkilökohtaisten sopimusten perusteella, työntekijöiden kansallisuuden perusteella tai jonkun muun diskriminoivan seikan perusteella.

Zittingin tietojen mukaan laivan henkilökuntaa oli kielletty lausumasta mitään julkisuuteen. Virolaisten tarjoilijoiden lausumia kuitenkin luettiin lehdistä.
- Jos he olisivat sanoneet jotakin kielteistä, eivät olisi siellä töissä enää, Zitting väittää.

Unionin toimien tähtäin ei ollut korottaa virolaisten palkkatasoa, vaan huolehtia siitä, ettei Siljan laivastossa seilaa halpatyövoimaa. Jos se onnistuisi yhdessä aluksessa, se onnistuisi muissakin.

Kansainväliset oikeussopimukset

Zitting on ennen puheenjohtajuuttaan toiminut Merimies-Unionin lakimiehenä vuodesta 1993 ja sitä ennen SAK:n lakimiehenä.

Hän muistuttaa, että kollektiivinen neuvotteluoikeus, järjestäytymisoikeus ja yhdistymisvapaus on kiistaton EU:n kaikissa maissa. Lakko-oikeuden käytöstä saattaa olla toisistaan poikkeavaa lainsäädäntöä eri maissa.

Zittingin mukaan ammattiliitolla ei voi olla mitään muuta päämäärää kuin pitää jäsenistönsä eduista hyvää huolta. Omalla vesialueella tapahtuvassa liikennöinnissä Merimies-Unioni haluaa pitää huolta myös siitä, että kaikkiin aluksiin sovelletaan "vähintään hyväksyttävää tasoa" työehtosopimuksissa riippumatta kansallisuudesta, miehistöstä tai lipusta.

- Tämä on kansainvälistä humanitääristä toimintaa, jota olemme harrastaneet jo vuosikymmeniä mukavuuslippukampanjan yhteydessä.

Zitting tulkitsee, että osa unionin törmäyksistä julkisuuden ja suuren yleisön kanssa johtuu siitä, että unionille neuvotteleminen ja työehtosopimusten tekeminen ulkomaalaisten työnantajien ja miehistöjen kanssa on jokapäiväistä, mikä puolestaan on suomalaisille ammattiliitoille hyvinkin vierasta.

Missä viipyy tukipaketti?

Hallitus antoi maaliskuussa Zittingin tulkinnan mukaan selkeän lupauksen tukea merenkulkua ja tämän merenkulun tukipaketti -lupauksen saattelemana osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan esittämän sovintoehdotuksen.

Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuskin tulkitsee, että hyväksymällä työehtosopimusratkaisun valtiovalta ilmaisi olevansa valmis tukemaan merenkulkua. Niin ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut.

Odottaminen on Zittingin mukaan käynyt kalliiksi, ja varustamot ovat taipumassa omiin ratkaisuihinsa.

Zitting moittii pääministeriä ja valtiovarainministeriä suomalaisen merenkulun alasajopyrkimyksestä ja elinkeinon painoarvon vähättelystä.

- En ymmärrä, miten sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja pääministeri voi lähteä siitä, että nyt ajetaan joku elinkeino alas ja tehdään suomalaisista merimiehistä työttömiä ehdoin tahdoin. Sata miljoonaa ollaan kuitenkin valmiita satsaamaan merimiesten työttömyysavustuksiin, käsittämätön ajatus. Lisäksi ollaan valmiita uhraamaan suomalainen kauppalaivasto ja tonnisto sekä suomalainen huoltovarmuus kriisilanteessa.

Vähiten Zitting ymmärtää niitä, jotka ovat valmiita tukemaan sekamiehistöjä, eli valtiovallan tukimarkat valuisivat palkkarahoina tai muina tukina suoraan ulkomaille.

MARGIT HARA
19.5.2000

Talous -sivulle