Ajan suunnassa lyhyesti
WWF: Pohjois-Atlantin villilohi vaarassa kuolla sukupuuttoon
Villi Pohjois-Atlantin lohi on vaarassa kuolla sukupuuttoon, ellei lohen pelastamiseksi ryhdytä ripeisiin toimenpiteisiin, Maailman luonnon säätiö WWF ilmoitti keskiviikkona.
Pohjois-Atlantin villilohea uhkaavat WWF:n mukaan liikakalastus ja kilpailu lisääntymisjoissa kalankasvatuslaitoksilta karanneiden yksilöiden kanssa.
Pohjois-Atlantin villilohikannat ovat laskeneet ennätysalhaisiksi. Kuluttajat eivät ole havahtuneet ongelmaan, koska laajan kalankasvatuksen vuoksi lohta on ollut tarjolla kaupoissa New Yorkista Pariisiin ennätysmäärin.
Lohisaaliit putosivat Pohjois-Atlantilla vuonna 1999 noin 2 170 tonniin, kun ne vielä 1970-luvun välissä olivat 12 000 tonnin luokkaa vuosittain. Samalla ajanjaksolla kasvatuslohen tuotanto on noussut lähes 700 000 tonniin, kun se vielä 25 vuotta sitten oli lähes olematonta.
- Pohjois-Atlantin villilohen tilanne ei ole viimeisen jääkauden jälkeen ollut näin huono, WWF:n lohitutkimuksen pääkoordinaattori Henning Roed kertoi uutistoimisto Reutersille.
Lohen pelastamiseksi vaaditaan WWF:n mukaan kalastusrajoitusten lisäksi Pohjois-Atlantin alueen mailta tiukempaa kontrollia, jotta kasvatuskalat ja kalataudit eivät pääsisi leviämään villilohen lisääntymisjokiin.
Amerikkalaisselvitys: Ientaudit tupakan syytä
Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan valtaosa vakavista iensairauksista johtuu tupakoinnista. Laajan selvityksen mukaan tupakka on syynä yli puoleen amerikkalaisten aikuisten ienongelmista.
Hampaita ympäröivän ienkudoksen tuhoutuminen on yleisin syy hampaiden ennenaikaiselle putoamiselle. Tupakan uskotaan altistavan ikenen bakteeritulehduksille. Tupakka vähentää myös verenkiertoa ikenessä ja samalla alentaa kudoksen vastustuskykyä.
Tupakoijat ovatkin tutkimuksen mukaan neljä kertaa tupakoimattomia suuremmassa vaarassa saada iensairauksia. Tupakan on aiemminkin tiedetty aiheuttavan iensairauksia, mutta nyt julkistettu amerikkalaisselvitys on ensimmäinen tutkimus, jossa osoitetaan, kuinka laajalle levinneestä ongelmasta on kysymys.
Tutkimuksen teki Yhdysvaltojen sairauksien leviämistä ja ehkäisyä seuraava keskus.
Yhdysvalloissa julkaistiin viime viikolla toinen selvitys, jossa kerrottiin, että maan vähätuloiset ja vähemmistöt kärsivät erittäin paljon erilaisista hammas- ja ientaudeista. Suurimpana syynä ongelmaan on hammashoidon korvaavan sairausvakuutuksen puute.
Tomaattiin geenitekniikalla lisää betakaroteenia
Lontoon yliopiston tutkijat ovat kehittäneet geeniteknisesti muunnettun (gm) tomaatin, joka sisältää kolminkertaisen määrän betakaroteenia tavanomaiseen verrattuna.
Nature Biotechnology -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan karoteenien kokonaismäärä pysyi kuitenkin entisellään, sillä muiden karoteenien pitoisuus pieneni betakaroteenin lisääntyessä.
Betakaroteeni on A-vitamiinin esiaste ja sen uskotaan auttavan ehkäisemään sydäntauteja ja joitakin syöpiä. Betakaroteenin puute voi johtaa sokeuteen. UNIFEF arvioi, että runsaampi A-vitamiinin saanti voisi ehkäistä 1-2 miljoonan 1-4-vuotiaan lapsen kuoleman vuosittain.
Gm-tomaattiin lisättiin bakteerin geeni, joka koodaa betakaroteenia muodostavaa entsyymiä. Geenimuuntelu ei vaikuttanut tomaatin kasvuun. Betakeroteenia lisäävä ominaisuus periytyy kasvin jälkeläisille.
Värivillitys saattaa vaurioittaa silmiä
Amerikkalaiset silmälääkärit ovat huolissaan uudesta, nuorison keskuuteen levinneestä värivillityksestä. Nuoret ovat ryhtyneet värjäämään piilolinssejään elintarvikeväreillä saadakseen aikaan uusia, kirkkaita väriyhdistelmiä.
Nuortenlehdistä idean saaneet lapset ovat värjänneet eri silmien linssit eri väreillä ja luoneet punaisia, oransseja ja keltaisia linssejä.
Yhdysvaltain silmälääkäriyhdistys varoittaa vakavasti puuhasta, sillä osa nuorista on saanut pahoja allergisia reaktioita väreistä. Väriliemi ei ole myöskään steriiliä, joten se voi aiheuttaa silmätulehduksia.
Liian tummiksi värjätyt linssit voivat myös haitata näköä, lääkärit varoittavat.
Pohjoismaiden laajin eräalan tapahtuma Riihimäellä
Pohjoismaiden laajin eräalan tapahtuma Kansainväliset erämessut avataan Riihimäellä 8. kesäkuuta. Tällä kertaa messuille osallistuu yli 600 toiminimeä yli 400 osastolla. Erämessujen teemat ovat metsästys, kalastus, retkeily, luonnonsuojelu ja luontomatkailu.
Tapahtuma järjestetään entiseen malliin Riihimäen urheilupuistossa kahdeksan hehtaarin messualueella. Sisätilaa on neljässä näyttelyhallissa yhteensä noin 6 500 neliötä.
Erämessujen tarjonnasta metsästys- ja kalastustarvikkeita sekä tuotteita on runsas puolet. Lähes samaan määrään yltää retkeily- ja luontomatkailutuotteiden ja -palvelujen tarjonta.
Suurin muutos itse messualueella on molempien lisähallien sijoittaminen Pohjolankadun vastakkaiselle puolelle. Järjestelyllä saadaan lisätilaa Lapin ja muiden maakuntien osastoille.
Erämessujen erikoisuus ovat messuammunnat Riihimäen varuskunnan radalla Räiskylässä. Siellä voi kokeilla uusia metsästysaseita valvotuissa oloissa ilman aseenkantolupaa. Kansainväliset erämessut järjestetään nyt 14. kerran. Edellisillä messuilla vieraili noin 60 000 kävijää.
Presidentti Svinhufvudin Kotkaniemi avautuu yleisölle
Presidentti Pehr Evind Svinhufvudin entinen kotikartano Kotkaniemi avautuu yleisölle kesäkuun alussa. Valtion omistukseen siirtynyt Kotkaniemi oli Svinhufvudin koti vuodesta 1908, jolloin hänet valittiin Lappeen kihlakunnantuomariksi.
Luumäen kunnalle lahjoitettu presidenttiparin esineistö on ollut tähän saakka esillä Svinhufvud-museossa Taavetissa. Nyt kalusteet ja muun muassa presidentin lahjoina saamat taideteokset on siirretty alkuperäiselle paikalleen Kotkaniemeen. Svinhufvud-museon nimi vaihtuu samalla Kotiseutu- ja linnoitusmuseoksi.
Ukko-Pekkana tunnettu Svinhufvud toimi senaatin puheenjohtajana 1917-1918, pääministerinä 1930-31 ja presidenttinä 1931-37. Lars Sonckin suunnittelema, vuonna 1895 rakennettu Kotkaniemi säilyi presidentin ja rouva Ellen Svinhufvudin rakkaimpana kotina.
Elektroninen kirjasto laajenee
Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib kehittää tietoverkon tietosisältöjen käyttöä helpottavan portaalin. Ensi keväänä valmistuva portaali toteutetaan alkuvaiheessa 20 yliopiston tarpeisiin.
Palvelua laajennetaan tuonnempana ammattikorkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin. Portaali antaa yleiskuvan aineistotarjonnasta, tarjoaa tehokkaat tiedonhakumahdollisuudet ja on räätälöitävissä käyttäjän ja organisaation tarpeiden mukaan.
Portaalin toteuttajaksi valittiin TietoEnator, jonka kanssa Helsingin yliopiston kirjasto solmii hankesopimuksen. Toteutukseen osallistuvat myös Visual Systems ja Oulun yliopiston kirjasto. Hankesopimuksen arvo on 1,5 miljoonaa markkaa.
Kalan syömisen uskotaan lisääntyvän
Suomalaiset uskovat kalansyönnin lisääntyvän tulevisuudessa, osoittaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) vuosittain julkaisema kalatalousbarometri. Tällä hetkellä kalaa syödään noin 14 kiloa henkeä kohti vuodessa.
Sekä kuluttajat että kala-alan yrittäjät luottavat siihen,että tarjolla olevien kalatuotteiden valikoima laajenee lähivuosina. Erityisesti odotetaan luomukalatuotteita ja uusia lajeja kasvatettujen kalojen kirjoon.
Kotimaista kalaa pidetään barometrin mukaan korkealaatuisena, edullisena ja turvallisena ruokana. Tuoreen kalan alkuperästä kuluttajat eivät mielestään kuitenkaan saaneet tarpeeksi tietoa. Kotimainen kala nauttii niin vahvaa luottamusta, että ulkomaisen tuontikalan ei uskota uhkaavan sen asemaa.
Suomalaiset eivät pidä kaloihin mahdollisesti kertyviä ympäristömyrkkyjä kalansyönnin rajoitteena. Epätodennäköisenä pidetään myös kotimaisten kalakantojen romahtamista liikakalastamisen vuoksi. Kuluttajat ovat silti huolissaan vesistöjen pilaantumisesta.
Rktl selvitti helmikuussa tehdyllä puhelinhaastattelulla kalastajien, kalanviljelijöiden, -jalostajien ja -kaupan sekä kuluttajien näkemyksiä kalatuotteista ja kalataloudesta. Barometriin haastateltiin 256 yritystä ja 1 540 kuluttajaa.
Metrotyömaalta löytyi dinosauruksen fossiili
Ttyömiehet yllättyivät, kun metron laajennustöiden yhteydessä lapio kalahti dinosauruksen fossiiliin. Elämysmäinen löytö tehtiin Argentiinan pääkaupungin Buenos Airesin metrotyömaalla, 12 metriä maanpinnan alapuolella.
Jäänteet kuuluvat paleontologien mukaan pienikokoiselle, vyötiäistä muistuttaneelle dinosaurukselle, joka kymmeniä miljoonia vuosia sitten maan päällä taapertaessaan oli noin kahden metrin levyinen ja 1,2 metrin korkuinen.
Pikkudinon suunnitellaan pääsevän aikanaan koristamaan uutta Triunviraton metroasemaa kaupungin länsilaidalla.
Koonnut: IA
2.6.2000
