Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Nousukausi näkyy myös antiikkikaupassa



Suomen antiikkimarkkinoilla liikkuu tänä vuonna arviolta 200 miljoonaa markkaa. Nyt parhaiten käyvät kaupaksi arvotaide ja laadukkaat huonekalut.


Lähes poikkeuksetta antiikkiliikkeissä ja huutokaupoissa liikkuvat asiakkaat maksavat ostoksensa omalla rahalla. Tilanne on muuttunut kymmenen vuoden takaisesta nousukaudesta, jolloin ostajat spekuloivat esineiden arvonnousulla ja ostivat tavaraa lainarahalla.

Asiakkaat ovat myös tulleet laatutietoisiksi, vakuuttavat johtavat huutokauppiaat. Enää ei tapella tunnetuista nimistä, vaan laatu saa ostajat liikkeelle.

Suomen Antiikkikauppiaat -yhdistykseen kuuluu parikymmentä jäsenliikettä. Yhdistyksen puheenjohtaja Arthur Aminoff ei lähde edes arvioimaan, kuinka monta alan liikettä kaiken kaikkiaan nykyään on.

Helsingin Merikadulla omaa liikettä pitävä Aminoff on huomannut, että kauppa on selvästi virkistynyt nousukauden aikana. Keskimäärin asiakas tekee 5 000-20 000 markan ostoksen.

- Uskallus ostaa kalliimpaa on lisääntynyt, kun ihmisillä on enemmän rahaa. Vastaavasti laman aikana kukaan ei halunnut ostaa mitään, hän sanoo.

Asuntomarkkinoiden vilkastuminen on heijastunut myös antiikkikauppoihin. Nyt tahdotaan näyttäviin uusiin asuntoihin kustavilaisia huonekaluja, ja myös laadukkaat maalatut huonekalut ovat kysyttyjä.

Toinen selvä muutos on Aminoffin mielestä asiakkaiden kasvanut laatutietoisuus.

- Sehän on toisaalta tervettäkin, ettei pilalle korjattu tavara käy kaupaksi, hän sanoo.


Kalliit taulut lisäävät liikevaihtoa

Väljästi arvioiden kaksi suurinta huutokauppataloa hallitsee juuri taulukaupan ansiosta noin puolta koko antiikkialan vuotuisesta liikevaihdosta.

Bukowski-Hörhammerin ja Hagelstamin parin vuoden takainen liikevaihto oli yhteensä noin 70 miljoonaa markkaa. Toimitusjohtaja Paul Hörhammer ja hallituksen puheenjohtaja Wenzel Hagelstam arvioivat, että viime vuodelta yhteinen liikevaihto oli noin 90-100 miljoonaa markkaa.

Kolmanneksi sijoittuva M. Helanderin Huutokaupat ylsi viime vuonna noin kymmenen miljoonan markan liikevaihtoon. Tälle vuodelle huutokauppatalot eivät odota merkittävää kasvua.

Sekä Bukowski-Hörhammer että Hagelstam viettivät viime vuonna 20-vuotisjuhliaan.

Paul Hörhammer huomauttaa, että viime vuoden juhlahuutokaupoissa myydyt Salvador Dalin ja Albert Edelfeltin työt toivat liikevaihtoon selvän piikin.

Hörhammerin mukaan yhtiön liikevaihto on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa, mutta se ei merkitse, että esineiden hinnat olisivat kaksinkertaistuneet.

- Huutokauppoihin tulee nyt entistä arvokkaampaa tavaraa, Hörhammer sanoo.

Bukowski-Hörhammerin edellisessä laatuhuutokaupassa esineiden keskihinta oli 22 500 markkaa. Saman talon kuukausihuutokaupassa esineiden keskihinta liikkuu parin-kolmentuhannen haarukassa.


Ulkomaiset huutokaupat kiinnostavat

Suomalaiset ottavat vilkkaasti yhteyttä myös lontoolaisten Christie'sin ja Sotheby'sin huutokauppatalojen edustajiin. Christie'sin Suomen-edustaja Barbro Schauman ja Sotheby'sin Claire Svartström vastaavat päivittäin asiakkaiden tiedusteluihin.

Schauman on edustanut Christie'sin huutokauppataloa vuodesta 1986 ja Svartström Sotheby'siä neljä vuotta. Suomalaiset ostavat ulkomaista huutokaupoista huonekaluja, taidetta, koruja, litografiaa Lontoosta tai autoja Los Angelesista.

Barbro Schauman huomauttaa, että Suomen EU-jäsenyyden ansiosta antiikin tuonti helpottui, koska mm. kallis tuontivero poistui.

Ihmiset tarjoavat yleensä Lontoon huutokauppoihin esineitä ja tauluja, joista he toivovat saavansa paremman hinnan kuin Suomesta.

- Noin yksi viidestä tiedustelusta johtaa kauppaan, sanoo Claire Svartström.

Myytyjen esineiden hinta vaihtelee muutamasta kymmenestä tuhannesta markasta pariin miljoonaan.

- Yleensä neuvon asiakkaita, ettei alle 30 000 markan esinettä kannata tarjota myyntiin. Asiakkaan on nimittäin itse kustannettava kuljetus ja käsittelykustannukset, Claire Svartström sanoo.

Lontoon markkinoiden ohella Suomesta lähtöisin olevia esineitä kaupataan New Yorkissa, Amsterdamissa tai Genevessä. Suomesta vietävät antiikkiesineet tarvitsevat vientiluvan, jonka myöntää museovirasto tai Valtion taidemuseo.


Euro ja Internet kuuluvat antiikkikauppaan

Yhteisvaluutta euro ja Internet luikertelevat myös antiikkikauppaan.

Parin vuoden päästä käyttöön tuleva euro tasaa antiikkikaupan hintoja, arvioi Hagelstamin huutokauppatalon hallituksen puheenjohtaja Wenzel Hagelstam.

Antiikkibisneksen harjoittamisessa Internet on nykyään välttämättömyys, koska asiakkaat haluavat selailla myytävien esineiden luetteloita näyttöruudulta.

Ensimmäisenä Suomessa kuvalliset nettisivut loi M. Helanderin Huutokaupat.

Toimitusjohtaja Mikko Helanderin mukaan Internetin välityksellä tarjouksia tulee Käsivartta ja Kuusamoa myöten, ja Helsinki-keskeisyydestä on päästy eroon.

Asiakkaat pääsevät netin välityksellä myös tutustumaan entistä laajempiin myyntivalikoimiin eri maissa.

Jo nyt osa suomalaisista antiikkiharrastajista asioi suoraan ulkomaisten huutokauppatalojen kanssa netin välityksellä ja hoitaa esineiden maahantuonnin itsenäisesti.

Hagelstam arvioi, että pian netin kautta voi reaaliajassa osallistua huutokauppaan.

Kaupankäynti huutokaupoissa puhelimen välityksellä on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

- Kun ennen pärjättiin kolmella puhelimella, nyt tarvitaan kymmenen. Kännykkätekniikan ansioista ihmiset voivat pian osallistua huutokauppaan mistä päin maapalloa tahansa, Hagelstam sanoo.

STT-IKK
2.6.2000


Talous -sivulle