Oikea Dracula kauheampi kuin vampyyri
Draculan salaisuuksia pohdittiin viikko sitten Transilvaniassa Dracula-maailmankongressin kokoonnuttua toista kertaa Romanian takamailla. Kongressia isännöi Transilvanian Dracula-yhdistys. Dracula merkitsee itse asiassa kahta eri hahmoa: on syytä erottaa myyttinen vampyyri-Dracula ja oikea, 1400-elänyt valakkiruhtinas Vlad Tepes Dracula. Tässä tapauksessa lihaa ja verta ollut ihminen oli jopa vielä kauheampi kuin vampyyri.
Vampyyrimyytti puolestaan kiteytyy Dracula-romaanissa, jonka kirjoitti Bram Stoker. Hän sijoitti kirjansa Draculan linnan osuvasti Transilvaniaan: fiktio-Draculan esikuva Vlad vietti hurmeisen elämänkaarensa juuri noilla seuduilla.
Yllättävä este turkkilaisille
Transilvanian matkaoppaan (Dracussic Park) kirjoittaja, tri Tapani Jussila tunnustaa, että oikea Dracula paljastuu vielä kauhistuttavammaksi kuin filmien kreivi.
Dracula hallitsi levotonta Valakiaa 1400-luvulla kolmeen eri otteeseen. D:n kammottavan maineen loi ennen muuta hänen tapansa hallita. Draculan lisänimi Tepes tarkoittaa seivästäjää - tämä kertoo Vladin suosikkikeinon ongelmien ratkaisemiseksi.
Draculan päävastustajia olivat turkkilaiset. Osmanien valtakunnalle avautui suora tie länteen, kun se kukisti Konstantinopolin 1453. Sulttaani Muhammed II:n eteen nousi kuitenkin odottamaton este, Dracula.
Luultavasti juuri turkkilaispelon takia lännen hallitsijat katsoivat pitkään sormiensa läpi Draculan terroria, jonka hän suuntasi omaakin kansaansa vastaan; suurin osa D:n uhreista oli sentään osmaneja.
Turkkilaisten hyökättyä Valakiaan Draculan väitetään seivästäneen yhdessä päivässä 30 000 osmania. Kaikkiaan Draculan arvioidaan saaneen hengiltä puoli miljoonaa ihmistä - 0,5 prosenttia koko tuolloisen maailman väkiluvusta.
Raivopäinen Dracula oli taisteluissa itse jatkuvasti hengenvaarassa. Hän selvisi myös älyllä: kerran D. kengitti nopeasti hevosensa väärin päin ja eksytti näin takaa-ajajat väärään suuntaan.
Seivästäjän onni kuitenkin päättyi lopulta uutenavuotena 1477. Turkkilaisen miekka päätti 45-vuotiaan voivodin maallisen vaelluksen ja loi samalla pohjan Dracula-myytille.
Dracula-romaanin hohto ei himmene
Kauhukirjallisuuden kulmakiveksi muodostunut Bram Stokerin Dracula täytti vuosisadan vuonna 1997. Ajan hammas ei ole nakertanut klassikon tenhoa, kauhugenren spesialisti Harto Hänninen arvioi satavuotisjuhlien aikaan.
- Stokerin Dracula on edelleen yllättävän modernia luettavaa. Tämä jäntevä ja jännittävä tarina oli uraauurtava - se loi uudenaikaisen vampyyrimyytin ja -kirjallisuuden, Hänninen kumarsi.
Hännisen arviota Stokerin merkityksestä tuki Suomen kristittyjen lehdessä julkaistu uutinen. Sen mukaan papit olivat joutuneet häätämään väkeä Stokerin haudalta - "pahiinvaeltajat" kun olivat kokoontuneet irlantilaisen kirjailijan haudalle sankoin joukoin viettämään Draculan tarinan satavuotisjuhlia.
Stokerin kehittämän hahmon ympärille onkin kasvanut laaja ja monimuotoinen kultti.
- Dracula muodostaa yhdessä Mary Shelleyn Frankensteinin kanssa kauhukirjallisuuden kaksi kivijalkaa. Nykyinenkin alan kehitys perustuu hyvin pitkälle näihin kahteen teokseen, Harto Hänninen korosti.
Jo Bramin aikalainen Oscar Wilde luonnehti Draculaa "kaikkien aikojen kauneimmaksi romaaniksi".
Draculan verenhimoinen hahmo nousi ehkä kirjaakin suurempaan suosioon valkokankaalla. Kuuluisin filmi-Dracula oli Bela Lugosi, mutta myös Christopher Leellä on fanaattiset kannattajansa.
STT-IKK
2.6.2000
