Suomalaisten D-vitamiinin riittävyys selvitetään
Suomalaisten D-vitamiinin saannin riittävyys aiotaan selvittää ensi marraskuussa järjestettävässä asiantuntijaseminaarissa. Ravitsemusalan ja lääkärikunnan asiantuntijat ovat huolissaan kansalaisten vähäisestä D-vitamiinin saannista ja aikovat siksi miettiä keinoja saannin parantamiseksi.Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen korostaa asian vaativan huolellista pohdintaa, sillä suuret määrät D-vitamiinia säännöllisesti käytettynä on terveydelle haitallista.
- Ensin on päätettävä onko todella tarvetta lisätä kansalaisten D-vitamiinin saantia ja sitten mietittävä keinot, joilla lisäys tehdään turvallisesti, toteaa Huttunen.
Hänen mukaan erityistä huomioita tarvitsevat ikäihmiset, joilla D-vitamiinin puutos ei ole harvinaista.
- Tällä hetkellä on selvää, että tieto tältä alalta on lisääntynyt ja nyt saattaa olla mahdollista löytää käytännön keinoja ongelman ratkaisuun, kertoo Huttunen.
Julkisuudessa on koko väestön D-vitamiinitilanteen parantamiseksi ehdotettu maidon D-vitaminointia, mutta Huttunen ei tässä vaiheessa halua ottaa ajatukseen kantaa. D-vitamiinin toksisuuden takia on tärkeää, että mahdollinen D-vitamiinilisä kohdistuu oikeille henkilöille ja sitä eniten tarvitseville.
Kasvissyöjät tarvitsevat D-vitamiinilisää muodossa tai toisessa
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamissa ravitsemussuosituksissa D-vitamiinin päivittäinen saantisuositus on 5 mikrogrammaa ja yli 61-vuotiailla saannin tulisi olla kaksinkertaista.
Suomalaisten miesten keskimääräinen D-vitamiinin saanti on 5,2 mikrogrammaa ja naisten 3,6 mikrogrammaa, joka on siis suositukseen nähden niukkaa.
Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa myös naisvegetaristien D-vitamiinin saanti todettiin erittäin vähäiseksi. Tutkijat suosittelevatkin, että ainakin talvisaikaan pohjoisilla leveysasteilla kasvissyöjien tulisi nauttia D-vitamiinia pillereinä tai lisätä sen saantia ruokavalionsa kautta.
Lisäksi tutkijat ehdottavat, että D-vitamiinilla terästettyjen elintarvikkeiden valikoimaa tulisi kasvattaa.
Lapsilla D-vitamiini estää riisitautia
Pitkäaikainen D-vitamiinin puute johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan eli luiden pehmenemiseen.
Vielä 1980-luvun loppupuoliskolla maassamme todettiin lähes 250 riisitautitapausta, mutta neuvottelevan virkamiehen Kaija Hasusen mukaan 90-luvulta ei ole tiedossa mitään hälyttäviä lukuja.
- Riisitautia on ollut alle yksivuotiailla lapsilla. Heille annetaan kuitenkin 98 prosenttisesti päivittäin suositeltua D-vitamiininin täydennystä tippoina, kertoo Hasunen.
Hänen mukaan vuodesta 1995 lähtien myös äidinmaitokorvikkeita ja tehdasvalmisteisia pikkulasten vellejä on täydennetty D-vitamiinilla.
- Tällä hetkellä neuvoloissa opastetaan vanhempia antamaan lapsilleen D-vitamiinilisää kahden viikon iästä kahteen ikävuoteen asti, toteaa Hasunen.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksissa ikäraja on kuitenkin vedetty kolmeen vuoteen.
- Aiomme pohtia ikärajan nostamista yhdessä lastenlääkäreiden kanssa ensi syksyn asiantuntijaseminaarissa. Samassa kokouksessa mietitään myös tarvitsevatko murrosikäiset tytöt nykyistä enemmän D-vitamiinia, Hasunen jatkaa.
Ravintorasvat ja aurinko parhaimmat lähteet
Suomalaisen ruokavalion parhaita D-vitamiinilähteitä on kala. Koska monet suomalaisista eivät kuitenkaan syö kalaa säännöllisesti 1-2 ateriaa viikossa, niin vitaminoidut ravintorasvat on meillä D-vitamiinin pääasiallinen lähde.
Myös metsäsienissä, lihassa, kananmunassa ja maitovalmisteissa on jonkin verran tätä rasvaliukoista vitamiinia. Ravinto on kuitenkin vasta toiseksi tärkein D-vitamiinin lähde.
Kohtuullinen ulkoilu turvaa riittävän D-vitamiinin saannin, koska auringonvalon vaikutuksesta iholla muodostuu D-vitamiinia sen esiasteesta.
FF-IA
2.6.2000
