Vaikutukset moninkertaiset pieniin verrattuna
Panostus suuriin EU-hankkeisiin kannattaa
Valtiontalouden tarkastusviraston selvitys tukee EU:n komission esittämää kritiikkiä, jossa suomalaista ohjelmapolitiikkaa moititaan rahoituksen jakamisesta liian pieniin
hankkeisiin.
Selvityksen mukaan suurten EU-hankkeiden työllistävä vaikutus on yli kaksikymmenkertainen pieniin verrattuna.
Tarkastusvirasto on käynyt läpi 12 pohjoissuomalaista
hanketta, jotka ovat saaneet osarahoitusta Euroopan
aluekehitysrahastosta (EAKR) ohjelmakaudella 1995-1999.
Lapista on neljä, Pohjois-Pohjanmaalta viisi ja Kainuusta kolme
hanketta. Kokonaisrahoitukseltaan alueen mittavimpiin
lukeutuvista kohteista puolet oli yritystukihankkeita.
Viraston mukaan kolmessa pohjoisessa maakunnassa on
toteutettu yhteensä 5 806 hanketta, joilla on ilmoitettu luodun
11 132 uutta työpaikkaa eli keskimäärin vajaat kaksi paikkaa
hanketta kohden.
Selvitetyt 12 projektia loivat 565 työpaikkaa - keskiarvo 47.
Tulos on 24-kertainen kokonaisuuteen verrattuna,
tarkastusvirasto laskee.
Uusia yrityksiä suuret poikivat 20, mikä on 1,7 hanketta
kohden, kun vastaavasti kaikki ohjelmat toivat yhteensä 1 291
yritystä - keskiarvo 0,22.
Isojen hankkeiden tuloksellisuus oli sekä uusien työpaikkojen
että yritysten määrällä mitattuna merkittävästi parempi, kuin
ohjelmakauden keskimääräiset saavutukset.
Vaikka tulokset tukevat panostusten suuntaamista suurempiin
hankkeisiin, näyttää pienempienkin kohteiden rahoitus
tulokselliselta tietyissä tapauksissa, selvityksessä korostetaan.
Näin erityisesti silloin, kun kyse on yritysten toimintaympäristöä
tukevien, edellytyksiä luovien investointien rahoittamisesta tai
nopeasti kasvavien toimialojen ja uusien innovaatioiden
kehittämisestä.
Tietojärjestelmässä pahoja puutteita
Maakuntien liittojen sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten
käyttämien hakulomakkeiden sisällön tarkentuminen saa
tarkastuksessa kiitosta samoin kuin sisäministeriön toimet, joilla
on kehitetty ohjeistusta, seurantaa ja sisäistä valvontaa.
EAKR-varojen hallinnoinnissa on kuitenkin edelleen puutteita,
joista pahimmat liittyvät tietojärjestelmiin.
Maakuntien liitot joutuvat uuden FIMOS-seurantajärjestelmän ohella käyttämään
vanhaa REUHA-järjestelmää sekä lisäksi vielä omia
Excel-pohjaisia rekistereitään. Syynä ovat uuden järjestelmän
käytettävyysongelmat ja sisällölliset puutteet.
Tarkastusviraston mielestä hallinnon voimavaroja kuormitetaan
tarpeettomasti, kun viranomaisten on pidettävä hankkeistaan
useampia päällekkäisiä tiedostoja ja seurantajärjestelmiä.
Epäkohtia ja puutteita pidetään seurantajärjestelmän kannalta
niin merkittävinä, että niiden korjaamiseen tulee kiinnittää
erityistä huomiota uudella ohjelmakaudella.
STT-IA
2.6.2000
Kotimaa -sivulle
|