EU vaatii Pohjolan viinarajoja auki
Euroopan unionin komissio vaatii Pohjolan EU-maita nostamaan pikaisesti alkoholimääriä, jotka matkailijat saavat tuoda kotimaahan palatessaan matkalta johonkin toiseen EU-maahan.EU:n valtiovarainministereille osoittamassaan selonteossa komissio tähdentää, että Suomi ja Tanska ovat oikeudellisesti velvollisia poistamaan asteittain alkoholin tuontirajoitukset ennen vuoden 2003 loppua.
Suomi on tähän asti luvannut nostaa vain oluen tuontirajan 110 litraan, mikä on normaali tuontiraja EU-maiden välillä.
Sitä vastoin Suomi on pitänyt toistaiseksi kiinni muista aiemmista rajoituksista: litra viinaa, kolme litraa väkeviä viinejä ja viisi litraa mietoja viinejä. Suomi ei ole myöskään esittänyt näiden rajoitusten poistamiselle minkäänlaista aikataulua.
Selonteossaan komissio kehottaa Suomea ja Tanskaa aloittamaan heti toimet, joiden on määrä auttaa niitä siirtymään mahdollisimman kivuttomasti EU:n normaaleihin säännöksiin.
Suomen valtiovarainministeriössä kehotukseen suhtaudutaan rauhallisesti, koska Suomi on jo valmistellut alustavasti suunnitelman, jonka mukaan ainakin viinien tuontikiintiöitä nostetaan ensi vuodenvaihteessa. Viinan tuontirajan Suomi aikoo jatkossakin pitää yhdessä litrassa.
EU:n valtiovarainministerien on määrä puhua alkoholiselonteosta kokouksessaan Luxemburgissa ensi maanantaina.
Poikkeusaika loppuu
Pohjoismaille myönnetty poikkeusaika alkoholin tuonnin rajoittamisessa päättyy 1. tammikuuta 2004. Sen jälkeen saavat matkailijat tuoda muista EU-maista 10 litraa väkeviä, 20 litraa väkeviä viinejä, 90 litraa mietoja viinejä ja 110 litraa olutta, mikäli näistä on maksettu normaalit verot ostomaassa.
Matkailijan on tuotava juomat omaan käyttöönsä, hän ei saa myydä niitä edelleen.
Tanskan osalta poikkeusaika koskee vain viinaa. Komissio vaatii, että Tanska nostaa asteittain tuontirajaa nykyisestä 1,5 litrasta.
Ruotsi on erityistapaus, koska maan hallitus suostui vain erittäin vastahakoisesti tuontirajoitusten poistamiseen. Kun EU uhkasi, että Ruotsille ei myönnettäisi edes niin pitkää poikkeusaikaa kuin Suomelle ja Tanskalle, joutuivat ruotsalaiset viime keväänä asettumaan yhteispohjoismaiseen ruotuun.
Ruotsi joutui hyväksymään tarkan aikataulun kaikkien alkoholijuomien tuontimääräysten sopeuttamisesta EU:n linjaan. Eteläiset EU-maat ovat kuitenkin tyytymättömiä, koska sopeutuminen on hidasta keskivahvojen juomien kuten portviinin, sherryn ja vermutin kohdalla.
Tämän vuoksi on mahdollista, että Ruotsin sopeutumista koskeva direktiivi joutuu vastatuuleen, kun asiaa käsitellään ministerineuvostossa ja EU:n parlamentissa.
Tuonti Suomeen vähäistä
EU:n komissio toteaa selonteossaan, että alkoholin tuonti muista EU-maista Suomeen on vähäistä siitäkin huolimatta, että "EU:sta tulevat matkailijat näyttävät yleensä välttävän tarkastukset".
Syitä vähäiseen tuontiin lienevät komission mukaan Suomen syrjäinen maantieteellinen sijainti sekä myös salakuljetusta yrittäneille langetetut ankarat rangaistukset.
Suomalaisvirkamiehet korostavat lisäksi, että suomalaiset ovat yleisesti ottaen varsin lainkuuliaista kansaa. Suomalaiset ostavat eniten alkoholituotteita omaan käyttöön Ruotsin ja Suomen välillä liikennöiviltä autolautoilta sekä kolmansista maista, pääasiassa Virosta ja Venäjältä, toteaa komissio.
Komissio myöntää, että tilanne on Ruotsin kannalta hankalampi. Ruotsin maantieteellinen sijainti suosii ostosmatkoja halvempiin EU-maihin kuten Saksaan. Vaikka Ruotsin tulli on Suomen tullia aktiivisempi, kasvaa alkoholijuomien laiton tuonti Ruotsiin.
Tanskassa valvonta kangertelee komission mukaan sen vuoksi, että raja-asemat ovat usein miehittämättömiä. Yli puolet tanskalaisten viinankulutuksesta koostuu yksityishenkilöiden tuomista juomista, vaikka tanskalaisten on maan lakien mukaan oleskeltava ulkomailla vähintään 24 tuntia voidakseen tuoda rajan yli 1,5 litraa alkoholia.
Komission johtopäätös on, että Pohjoismaiden yritykset rajoittaa alkoholintuontia jäävät tehottomiksi, koska rajavalvonta EU:n sisämarkkinoilla on, ja sen tuleekin olla, luonteeltaan satunnaista.
STT-IA
2.6.2000
