Myös puunkäsittelyn vaiheet vaikuttavat hiilen sitoutumiseen
Pitkään kasvavat metsät parempia hiilinieluja
Tuoreen tutkimuksen mukaan metsä ja puista valmistettavat tuotteet sitovat ilmastoa muuttavaa hiiltä eniten, kun puu korjataan 90 vuoden välein. Tämä on nykyäänkin suositeltu korjuuväli.Tutkimuksen ovat tehneet Euroopan metsäinstituutti, Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos ja Joensuun yliopisto.
Siinä tarkasteltiin sekä metsän kasvuajan että kaadetun puun jatkojalostuksen vaikutusta ilmakehän hiilen määrään. Tulokset koskevat Etelä- ja Keski-Suomea, Pohjois-Suomessa kasvuajat ovat 20-30 vuotta pidempiä.
Havumetsät ovat maailman mitassa merkittävä hiilinielu, ja metsänkäsittely vaikuttaa ratkaisevasti sitoutuvan hiilen määrään. Puun käsittelyn eri vaiheissa hiiltä sitovat ja hiilipäästöjä aiheuttavat vaikutukset menevät kuitenkin osittain ristiin, tutkimus kertoo.
Kaiken kaikkiaan hiiltä sitoutuu silti enemmän "pitkään" eli 90 vuotta kasvatettuun kuin nuorempana kaadettuun puuhun.
Valmistuksen päästötkin laskettiin
Sekä kuusikon että männikön kiertoajan eli hakkuuvälin pidentäminen kasvattaa itse puuhun sitoutuvan hiilen määrää. Toisaalta lyhyt hakkuuväli lisää hiilen sitoutumista maaperään, koska metsään jää tällöin korjatun puun määrään verrattuna enemmän hakkuujätettä.
Myös jalostusvaiheessa 90 vuotta kasvatettu puu sitoo enemmän hiiltä kuin nuori puu, jos mukaan lasketaan sekä tuotteisiin varastoituva hiili että valmistuksen aiheuttamat päästöt.
Nykyhinnoilla metsänomistajille olisi rahallisesti kannattavinta noudattaa mäntyjen hakkuussa 90 vuoden suositusta, mutta kaataa kuuset 60 vuoden välein.
Jos teollisuudelta kuitenkin ryhdytään perimään päästömaksuja tai -veroja, tilanne muuttuu, sillä nuoremmista kuusista saadaan vanhoja enemmän kuitupuuta. Sen hiertäminen selluksi kuluttaa runsaasti energiaa ja lisää näin ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä.
Nyt valmistunutta tutkimusta voidaan periaatteessa hyödyntää myös mahdollisten verojen tai maksujen suunnittelussa.
STT-IA
2.6.2000
