Kesästä ennustetaan runsassääskistä
Ainakin alkukesästä näyttää tulevan runsassääskinen. Säät ovat olleet lämpimiä ja silloin tällöin on ropsautellut vettä, mikä on tiennyt hyviä olosuhteita rapakoissa kehittyville sääsken eli hyttysen munille ja toukille.
- Hirmuisen kova pakkanen on ainut, joka voisi tilanteen vielä
pelastaa. Ja sitä tuskin kukaan toivoo, koska sitten
paleltuisivat myös viljelykset ja kesämarjat, Oulun yliopiston
eläinmuseon amanuenssi, dosentti Juhani Itämies toteaa.
Millaisissa sääskiparvissa kesän vietto jatkuu alkukesän jälkeen,
riippuu pitkälti säistä. Etenkin kuivuus ja helle karsivat
hyttysten määrää.
Oulun yliopistolla on 10-15 näytteenottopistettä, joita
Itämiehen mukaan käydään katsastamassa "yleisön
pyynnöstä". Tuoreen tarkastuskierroksen pohjalta tehdyt
karkeat arviot eivät juuri lomasuomalaista miellytä.
- Näyttäisi siltä, että hyttyskesästä on tulossa pahin neljään
vuoteen. Hyttysiä ilmaantuu viisi kertaa enemmän kuin viime
kesänä, joka tosin ei ollut kovin runsassääskinen, Itämies
ennakoi Pohjanmaan sääskitilannetta.
Oulun seudulla osa toukista on jo koteloina lammikoissa. Tämä
tarkoittaa sitä, että viikon sisällä hyttyset kiipeävät
"aikamoisella vauhdilla" ihmisten ilmoille.
Etelässä ensimmäiset sääsket ovat jo liikkeellä.
Ininää riittää koko kesäksi
Hyttynen elää keskimäärin kaksi viikkoa ja jopa kuukauden, jos
se ei sitä ennen joudu ihmisen läiskäyttämäksi, hämähäkin
verkkoon tai pedon suuhun.
Ja kun yksi sääskilaji on aikansa elänyt, uusi laji tekee jo tuloaan.
- Valitettavasti kuoriutujia riittää myöhemmällekin kesälle.
Viimeiset niistä lajeista, jotka käyvät aika kiivaasti ihmisten
kimppuun, kuoriutuvat jopa vasta heinäkuun loppupuolella.
Itämiehen mukaan pahimpia "kuppaajia" löytyy 5-6, ja
Etelä-Suomessa on osin eri lajeja kuin esimerkiksi Lapissa.
- Koska Lapissa kesä on lyhyt, siellä hyttyset kuoriutuvat
yhtäaikaa. Se osaltaan pahentaa tilannetta. Etelä-Suomessa
lajien väliset lentoerot ovat kaikkein suurimmat, ja siellä ei niin
hirmuista massaa tule päälle.
Mehiläishoitajan päähine koetteille
Työkseen hyönteisiä, lähinnä perhosia ja kovakuoriaisia,
sääskiparvien keskellä keräilevä ja tutkiva Itämies on
pakostakin joutunut kokeilemaan jos jonkinlaisia
suojautumiskeinoja.
- Lämpimällä ilmalla ja varsinkin liikkuessa oikeastaan mikään ei
toimi kovin pitkään, koska ihminen hikoilee.
Hiukan viileämmällä ilmalla veneessä tai puutarhassa
istuskellessa yksi ja toinen karkotin sen sijaan tehoaa varsin
hyvin, hän kuitenkin lohduttaa.
- Viimeksi viime kesänä poltin päreeni Lapissa niin pahoin, että
olen hommannut mehiläishoitajan päähineen. Tänä kesänä
kokeilen sitä.
Itämies arvelee, että päähine on erinomainen vaikkapa
metsätöissä. Omaan tarpeeseensa sen soveltuvuutta hän
kuitenkin hieman epäilee: päähineen takaa pitäisi nähdä myös
pikkuötököitä.
Tuulinen paikka hyvä karkotin
Oman pihan suunnittelussa voi ottaa myös hyttysnäkökulman
huomioon.
- Mitä enemmän pensaita, kosteikkoja ja painanteita, sitä
enemmän hyttysiä, Itämies luettelee varoitukseksi.
Tuulista paikkaa hyttynen ei siedä. Sen sijaan hentonen
tuulenvire on sillekin lämpimänä kesäiltana paikallaan: silloin
ihmisen eritteet opastavat hyttysen ihmisen iholle entistäkin
varmemmin.
STT-IKK
2.6.2000
Ajassa -sivulle
|