Laajakaistaisten matkapuhelimien lisätaajuuksista sopu
Kolmannen sukupolven matkapuhelimesta tulee aito maailmanpuhelin
Kolmannen sukupolven matkapuhelimille osoitettavista lisäradiotaajuuksista on kolme viikkoa kestäneiden kiivaiden neuvottelujen jälkeen päästy sopuun Istanbulissa jatkuvassa Maailman radiokonferenssissa.Päätös luo pohjan yhtenäisten taajuuksien käytölle koko maailmassa. Sen myötä laajakaistaisista matkapuhelimista tulee ensimmäisiä todellisia maailmanpuhelimia.
- Yhdysvallat ja Venäjä luopuivat kiivaiden keskustelujen jälkeen vastustamasta Euroopan ehdotusta IMT-2000-järjestelmän lisätaajuuskiistassa. Näin radiokonferenssi pystyi tekemään päätöksen lisätaajuuksien jaosta, kertoi Telehallintokeskuksen radiohallinnon johtaja Kari Koho Istanbulista keskiviikkona.
Sopu lisätaajuuksista merkitsee sitä, että kolmannen sukupolven matkaviestinverkoille voidaan osoittaa lisäradiotaajuuksia yhdenmukaistetuilta taajuuskaistoilta koko maailmassa.
Päätös takaa sen, että eri maiden viranomaiset voivat tulevaisuudessa osoittaa IMT-2000-järjestelmien käyttöön riittävästi taajuuksia mm. laajakaistaisten multimediapalveluiden käyttöön.
Yhdysvallat ja Venäjä vastustivat konferenssin alusta alkaen Suomen johdolla laadittua Euroopan maiden yhteistä ehdotusta. Euroopan ehdotukset saivat Kohon mukaan kuitenkin konferenssin aikana taakseen yhä kasvavan joukon muita muita.
USA ja Venäjä lähimpine liittolaisineen luopuivat vastustuksestaan sen jälkeen, kun ylivoimainen enemmistö maista oli Euroopan ehdotusten takana.
Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n pääjohtajan Yoshio Utsumin mukaan päätös on vihreä valo koko maailman matkapuhelinteollisuudelle, operaattoreille ja kuluttajille. Ne voivat nyt luottavaisesti paneutua kolmannen sukupolven verkkojen ja laitteiden rakentamiseen.
Lisäkaistaa tulee 160 megahertziä
Kolmannen sukupolven puhelinverkoille varattiin ITU:n päätöksellä 160 megahertziä lisää radiokaistaa. Uudet taajuudet ovat tarpeen, koska arviot matkapuhelinliikenteen kehityksestä osoittivat, etteivät aiemmin varatut taajuudet riitä uuden laajakaistaverkon tarpeisiin. Lisää kaistanleveyttä tarvitaan erityisesti uusiin multimediapalveluihin.
IMT-2000-järjestelmälle varattiin lisäkaistat 806-960 megahertzin, 1 710-1 885 megahertzin ja 2 500-2 690 megahertzin taajuuksilta. Alkuperäinen taajuusvaraus kolmannelle sukupolvelle tehtiin vuoden 1992 radiokonferenssissa. Silloin järjestelmän käyttöön varattiin 1 885-2 025 megahertzin ja 2 110-2 200 megahertzin kaistat.
Euroopan IMT-2000-koordinaattorin Tim Hewittin mukaan laitevalmistajat tietävät nyt tarkasti, mille täsmällisesti rajatuille taajuusalueille järjestelmät ja laitteet on tehtävä.
- Maailmanlaajuisesti yhteisten taajuusalueiden käyttö antaa valmistajille parhaat mahdollisuudet kustannusten minimoimiseen ja mittakaavaetujen hyödyntämiseen, hän totesi.
- Yksi tärkeimmistä kolmannen sukupolven järjestelmän ominaisuuksista on kuluttajan kannalta maailmanlaajuisen verkkovierailun mahdollistuminen yhdellä halvalla päätelaitteella. Sen ansiosta ihmiset voivat todella televiestinnässään "tehdä mitä tahansa, missä tahansa, koska tahansa", sanoi Hewitt.
IMT-2000-toimilupia jaetaan jo vauhdilla
Kolmannen sukupolven toimilupien jakoprosessi on parhaillaan käynnissä kymmenissä maissa. Vuoteen 2002 mennessä koko maailmassa myönnetään ITU:n arvion mukaan noin 100 kolmannen sukupolven matkapuhelintoimilupaa aiemmin osoitetuille taajuusalueille.
Suomen hallitus myönsi ensimmäisenä maailmassa UMTS-verkoille toimiluvat runsas vuosi sitten. UMTS-verkot aloittavat Suomessa parin vuoden kuluttua. Lisäkaistapäätös merkitsee Kohon mukaan sitä, että Suomella on tulevaisuudessakin käytettävissä riittävästi taajuuksia laajakaistaisten multimediayhteyksien toteuttamiseen.
UMTS Forumin puheenjohtaja Berndt Eylert piti päätöstä erittäin merkittävänä kaikille osapuolille, kun ne ryhtyvät toteuttamaan "epäilemättä maailman tähän mennessä suurinta telekommunikaatiohanketta". Hankkeen suuruutta kuvaa se, että maailman matkapuhelimien määrä nousee nykyisten ennusteiden mukaan yli 2 miljardiin puhelimeen vuoteen 2010 mennessä.
Uudet laajakaistapuhelimet vetävät alan teollisuuden arvioiden mukaan telesektorin kasvua koko alkaneen vuosikymmenen. Laitteiden ja puheluhintojen nopean laskun ansiosta kolmannen sukupolven matkapuhelinten odotetaan pian muodostuvan hallitsevaksi laitemarkkinoilla.
Vuonna 2010 kolmannen sukupolven puhelimien lasketaan tuovan kaksi kolmannesta kaikista operaattoreiden matkapuhelinliikenteen tuloista. Pelkästään tämän markkinan kooksi tuolloin on laskettu noin 550 miljardia dollaria.
Lisäksi uusi järjestelmä synnyttää valtavan verkko- ja päätelaite- sekä palvelumarkkinan, jonka kokoa kukaan ei ole vielä arvioinut. Yhtenäisenä teknologiainvestointina koko maailman kattavan kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmän rakentaminen hakee kuitenkin vertaistaan.
STT-IKK
2.6.2000
