Matkapuhelin ja tietokone yleistyvät Suomessa
Lähes 60 prosentilla suomalaistalouksista on jo vähintään yksi matkapuhelin ja yli puolella suomalaisista on jo mahdollisuus käyttää tietokonetta.
Uusien matkapuhelintalouksien määrä lisääntyi vuosina 1996-99 yli 800 000:lla. Viime syksynä 78 prosentilla
Suomen 2,35 miljoonasta taloudesta oli ainakin yksi matkapuhelin.
Kokonaan ilman lankapuhelinnumeroa oli jo 23 prosenttia talouksista ja näiden talouksien määrä lisääntyi 200 000:lla.
Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan matkapuhelinta käyttivät melkein kaikki 15-39-vuotiaat. Sen sijaan yli
60-vuotiaista miehistä vain noin 40 prosentilla ja naisista vain noin 20 prosentilla oli oma matkapuhelin.
Matkapuhelimen käyttäjistä 90 prosenttia lähetti tekstiviestejä. Huomattava osa nuorista naisista oli omaksunut
tekstiviestit tärkeimmäksi matkapuhelimen käyttömuodoksi.
Noin 70 prosenttia tekstiviestin käyttäjistä sanoi lähettäneensä kysymyksiä ja muistutuksia asiasta tai ajasta.
Juoru- tai rupatteluviestejä arvioi lähettäneensä 46 ja intiimejä asioita 28 prosenttia.
Viimeisin matkapuhelinlasku 15-19-vuotiailla oli keskimäärin 220 markkaa ja 20-29-vuotiailla 250 markkaa viime
syksynä. Tämän perusteella arvioiden alle 30-vuotiaiden matkapuhelimen pääkäyttäjien yhteenlasketut
matkapuhelinkulut olivat 2,7 miljardia markkaa. Summasta 10-19-vuotiaiden osuus oli noin 900 miljoonaa markkaa.
Matkapuhelin yleistyi vuosien 1996-99 aikana koko Suomessa niin pien- kuin perhetalouksissakin. Pohjois- ja
Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla ja teollisuuden rakennemuutosalueella matkapuhelintalouksien määrä kasvoi
kuitenkin vähemmän kuin muilla alueilla.
Yli puolet suomalaisista voi jo käyttää
tietokonetta
Suomeen tuli kolmessa vuodessa 350 000 uutta tietokonetaloutta, Internet-yhteyksiä tuli lisää hieman vähemmän
eli 320 000.
Nopeita, vähintään ISDN:n tasoisia yhteyksiä kodeissa oli viime syksynä vain noin 70 000. Tietokoneen
käyttömahdollisuus oli 60 prosentilla sekä miehistä että naisista.
Tietokoneen käyttö laski tasaisesti iän myötä. Alle 20-vuotiaista vain muutama prosentti ei päässyt missään
käyttämään tietokonetta, kun taas yli 60-vuotiaista vain pieni vähemmistö oli tekemisissä tietokoneen kanssa.
Mahdollisuus päästä sähköiseen verkkoon edes jostain oli noin joka kolmannella 10-74-vuotiaalla. Useimmin
verkkoyhteys ja sähköposti olivat käytössä 15-19-vuotiailla (60 %).
Ilman koulujen tarjoamia yhteyksiä verkkoon pääsevien osuus olisi noin 30 prosenttiyksikköä alempi 10-19-vuotiaiden keskuudessa.
Ainakin kerran Internetissä ostoksia tehneitä oli noin neljännesmiljoona eli 20 prosenttia niistä, joilla oli pääsy
nettiin. Postimyynnistä ainakin kerran ostaneita oli viime vuonna 1,8 miljoonaa ja puhelinmyyjältä ostaneita 1,2
miljoonaa. Vain 16 prosenttia Internetiin pääsevistä 160 000:sta arveli aloittavansa verkko-ostamisen tänä vuonna.
Tietokoneen käytössä alueellisia eroja
Eri alueiden pientalouksissa kotitietokoneen yleisyys oli 17-44 prosenttia ja perhetalouksissa 58-79 prosenttia.
Tietokoneita oli pääkaupunkiseudulla 44 prosentilla, muualla maassa vain noin 20 prosentilla pientalouksista.
Perhekotitalouksien liittyminen tietoverkkoihin on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla sekä muun 0-alueen
perhetalouksissa nopeasti. Kuitenkin suurin osa pientalouksista ja varsinaisten tukialueiden perhekotitalouksista
eivät olleet vielä syksyyn 1999 mennessä liittyneet sähköisiin tietoverkkoihin.
Tietokoneen työkäytössä alueelliset erot olivat merkittäviä. Yli 30-vuotiaiden työllisten tietokoneen käyttö työssä
lisääntyi kolmessa vuodessa kaikilla alueilla enemmän kuin nuorten.
Pääkaupunkiseudulla jo lähes 80 prosenttia yli 30-vuotiaista työllisistä käytti tietokonetta työssään. Vähiten
tietokonetta käytettiin Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla, joilla se oli vain noin kolmanneksella
työkäytössä. Erot tieto- ja viestintävälineiden käytössä syntyivätkin paljolti työpaikkojen alueellisten erojen kautta.
Nuoret käyttivät tietokonetta kotonaan lisääntyvästi koko maassa, mutta alueelliset erot koneiden kotikäytössä yli
30-vuotiaiden ikäryhmässä olivat suuria, ja erot kasvoivat kolmessa vuodessa.
Pääkaupunkiseudun yli 30-vuotiaista 59 prosenttia käytti Internetiä, kun vastaava osuus oli kakkos-, viitos- ja
kuutosalueilla vain noin 25 prosenttia.
Tiedot uuden tieto- ja viestintätekniikan yleistymisestä ja käytöstä perustuvat Tilastokeskuksen vuosina 1996 ja
1999 tekemiin laajoihin haastatteluihin. Vuoden 1999 tutkimusaineisto sisältää noin 730 kotitalouden ja 1 500
henkilön (10-74-vuotta) haastattelutiedot.
Aineiston pohjalta laadittu tutkimusraportti Matkapuhelin ja tietokone suomalaisen arjessa kuvaa kolmen vuoden
aikana tapahtuneita muutoksia uuden tieto- ja viestintätekniikan käytössä.
IKK
2.6.2000
Ajassa -sivulle
|