Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Informaatioala tarvitsee perustutkijoiden tukea

Arvio: Matematiikan tutkimuksesta puuttuu tärkeitä aloja



Suomessa ei kansainvälisen arviointiryhmän mukaan tutkita riittävästi informaatioteknologian kannalta keskeisiä matematiikan aloja.


Tuoreessa arviossa varoitetaan, että puutteista saattaa olla vakavaa haittaa sekä tieto- ja viestintäalan teollisuudelle että matematiikan ja luonnontieteiden omalle kehitykselle.

Yliopistoista puuttuu nyt kokonaan tai osittain signaalin- ja kuvankäsittelyn, kryptografian sekä algebran tutkimus. Näistä algebra sopisi hyvin Helsingin ja Turun yliopistoihin ja signaalin- sekä kuvankäsittely Jyväskylän yliopistoon, katsovat arvioijat.

He kiinnittivät huomiota myös siihen, ettei Suomessa ole kansallista matematiikan tutkimuslaitosta. Alkuperäisistä aikeista huolimatta Helsingin yliopiston Rolf Nevanlinna -instituutti ei ole tätä tarvetta täyttänyt muun muassa rahavaikeuksien takia.


Taso hämmästyttää

Yleensä matematiikan tutkimus on kuitenkin Suomen Akatemian teettämän arvion mukaan hyvässä jamassa.

- Arviointipaneeliin on tehnyt suuren vaikutuksen suomalaisen tutkimuksen hämmästyttävän korkea taso, kun otetaan huomioon maan koko ja olemassaolevat voimavarat, totesi ryhmän puheenjohtaja, Tukholman yliopiston professori Kjell-Ove Widman raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Helsingin ja Turun yliopistojen matematiikka on jo perinteisesti vahvaa, mutta arvion mukaan tutkimustyö luistaa muuallakin Suomessa. Erityistä kiitosta saa Jyväskylän yliopisto, joka joillakin erityisaloilla on onnistunut kipuamaan maailman kärkeen.

Ja jos informaatioteknologian pohjustus puuttuukin, uudeksi kasvualaksi hahmoteltu biolääketiede näyttää raportin mukaan saavan tukea matematiikasta.

Nevanlinna-instituutin ja mm. Kansanterveyslaitoksen yhteistyö tilastotieteen ja epidemiologian tutkimuksessa tuottaa tärkeää tietoa sekä Suomen että koko maailman biolääketieteen ja terveystutkimuksen kannalta, suitsuttavat asiantuntijat.

Etenkin pienempien yliopistojen ongelmana on kuitenkin resurssipula, joka paikoin pakottaa keskittymään opetukseen ja jättämään tutkimisen vähemmälle. Ajan oloon tämä voi uhata myös opetuksen laatua, muistutetaan arviossa.

STT-IA
2.6.2000


Ajassa -sivulle