Naturan maastoinventoinnit alkavat kesäkuussa
Natura 2000-verkostoehdotuksen täydentämiseen liittyvät maastotyöt ns. boreaalisella vyöhykkeellä aloitetaan kesäkuussa. Boreaalinen alue käsittää koko Suomen lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia. Maastotöiden tarkoituksena on määritellä ne alueet, jotka on tarpeen ottaa Suomen täydennysehdotukseen. Inventoinneissa tutkitaan alueiden luontodirektiivien mukaiset luontotyypit ja lajien elinympäristöt sekä tehdään ehdotukset kohteiden rajauksiksi.
Boreaalisella vyöhykkeellä sijaitsevia selvitettäviä maa- ja vesialueita on noin 330 kappaletta, ja niiden yhteispinta-ala on noin 46 000 hehtaaria. Maapinta-alaa tästä on noin 20 000 hehtaaria, josta 6 300 hehtaaria sijaitsee yksityismailla.
Noin 15 000 hehtaaria selvitettävistä maa-alueista sijaitsee nykyisten suojeluohjelmien ja suojeluvarausten ulkopuolella.
Useimmat selvitettävät alueet ovat melko pieniä, muutamasta hehtaarista muutamaan kymmeneen hehtaariin, mutta joukossa on joitakin laajempia alueita, jotka kasvattavat kokonaispinta-alaa.
Vesialueista laajin harkittavana oleva alue on Tornionjoen vesistö, jonka vesialueet kattavat noin 15 000 hehtaaria.
EU:n komissio on pyytänyt Suomea täydentämään Natura 2000-verkostoehdotusta uusilla alueilla 15 luontotyypin ja 17 lajin elinympäristöjen osalta.
Näitä luontotyyppejä ovat muun muassa hiekkadyynit, luonnonmetsät, letot, erilaiset perinneluontotyypit, kuten niityt ja kaskilaitumet, sekä luonnontilaiset jokireitit ja luontaisesti ravinteikkaat järvet.
Lajeista lisää elinympäristöjä tarvitsevat muun muassa isokultasiipi, punakeltaverkkoperhonen, kylmänkukka, lapinleinikki ja laaksoarho.
Pinta-alaltaan laajimmat selvityskohteet ovat luonnonmetsät ja vesiluontotyyppeihin liittyvät alueet. Noin 15 000 hehtaaria on sellaisia alueita, joilla arvellaan olevan luonnonmetsiä ja näistä kaksi kolmasosaa, noin 10 000 hehtaaria, sijaitsee valtion mailla.
Lukumääräisesti paljon selvitetään myös perinneluontotyyppejä, mutta niitä edustavat kohteet ovat yleensä vain muutaman hehtaarin kokoisia, ja pienimmillään alueet ovat jopa alle hehtaarin suuruisia.
Sama menettely kuin aikaisemminkin
Alueelliset ympäristökeskukset tekevät selvitystyötä toimialueillaan sijaitsevilla yksityismailla Metsähallitus inventoi omilla maillaan sijaitsevat kohteet.
Maanomistajia pyritään informoimaan ympäristöministeriön mukaan jo valmistelun alkuvaiheessa esimerkiksi laajempien alueellisten tiedotustilaisuuksien avulla tai henkilökohtaisin yhteydenotoin.
Natura 2000:n täydentäminen edellyttää samanlaista menettelyä kuin varsinaisen ehdotuksen valmistelussa noudatettiin, eli maastoinventointeja, tietojen kokoamista, asianosaisten kuulemista ja valtioneuvoston päätöstä.
Täydentämistä koskeva kuulemiskierros sijoittuu alpiinisella alueella todennäköisesti heinäkuulle. Boreaalisen alueen maanomistajien ja muiden asianosaisten kuulemisen arvioidaan tapahtuvan alkusyksystä.
Suomen alpiinisia alueita koskevaa täydentämisehdotusta käsitellään EU:n luonnonmaantieteellisessä seminaarissa syyskuussa 2 000 ja boreaalista aluetta koskevaa ehdotusta maaliskuussa 2 001. Myös muut EU:n jäsenmaat ovat saaneet vastaavia täydennyspyyntöjä.
EU-komissio on myös pyytänyt Suomea täydentämään Naturaan sisältyvien alueiden tietoja kuuden luontotyypin ja 19 lajin osalta. Myös tietojen täydentäminen edellyttää kuulemismenettelyä ja valtioneuvoston päätöstä.
Päätökset tietojen täydentämisestä tehdään samaan aikaan aluetäydennyksiä koskevien päätösten kanssa.
IA
2.6.2000
