Nettikaupan tutkija Jaana Kuula:
Verkkokauppiaat rakentavat liian usein pilvilinnoja
Verkkokauppaan lähteneiden yritysten odotukset leijuvat turhan usein pilvissä. Kehitysjohtaja Jaana Kuula Lapin yliopistosta sanoo, että kuplien puhkeaminen on viime aikoina näkynyt konkursseina ja monien kauppapaikkojen sulkeutumisena - joskus hyvinkin pian portaalin avaamisen jälkeen.Verkkokauppaa yli kymmenen vuotta tutkineen Kuulan mukaan yksi syy epäonnistumisiin on se, että kauppoja aletaan rakentaa väärästä päästä. Takaraivossa on ajatus helposta tiestä maailmanlaajuiseen kauppaan. Tarjontaa ja kysyntää ei kuitenkaan saada kohtaamaan.
Väärässä lähdössä panostetaan pelkästään teknologiaan ja käyttöliittymään. Yhtä tärkeää olisi tutkia markkinamekanismeja ja seurata ostajakunnassa tapahtuvia muutoksia. Vaikka käyttöliittymä olisi valettu kullasta, se ei välttämättä tuo ostajia kauppapaikalle, Kuula huomauttaa.
- Kun kauppapaikkoja pystytetään tuntematta markkinamekanismeja, satsaukset teknologiaan ja näyttäviin julkisivuihin menevät hukkaan.
Kuula ihmetteleekin, miksi julkinen ja yritysrahoitus suuntautuu edelleen niin vahvasti vain uusien teknologioiden kehittelyyn.
Uudisraivaajien kohtalo
Kuulan mielestä portaalien kehityksessä on ajauduttu jonkinlaiseen pysähtyneisyyden tilaan Suomessa. Se ei kuitenkaan merkitse koko verkkokaupan pohjan putoamista. Ala on joka tapauksessa kasvava. Teknologia-asioissa ei yleensä ole paluuta.
- Tietotekniikka-alalla on luonnollista, että uutuuksien ensimmäiset versiot epäonnistuvat, mutta pian joku menestyy lähes samoilla ideoilla. Ensimmäisten kauppapaikkojen kohtalona on esitellä uutuutta ja totuttaa kuluttajia ostamaan tuotteita verkosta.
Verkkokauppaan tottumaton on muun muassa ostovoimainen aikuisväestö. Kuula luonnehtii nuoriin paljon painottuvaa nettiliikennettä vain verkkokaupan vaahdoksi.
Suurinta ostajakuntaa edustavat keskivertokuluttajat ja aikuisväestö ovat suurelta osin kateissa. Kuula uskoo, että tämäkin väestönosa saadaan asteittain lisääntyvästi mukaan.
Kannattavaksi verkkokauppa tulee koko laajuudessaan siinä vaiheessa, kun jokin läpimurtotuote houkuttelee kuluttajat nettiin, kaupan oheispalvelut kehittyvät tarpeeksi tai viimeistään silloin, kun nykyiset nuoret kasvavat aikuisikään.
Kauppapaikkojen rakentajien ei silti pidä jäädä odottamaan asiakaskunnan varttumista, Kuula tähdentää. Takaiskuista huolimatta on jatkettava kokeiluja, opittava virheistä ja tutkittava laajasti verkkokaupan menestymiseen johtavia syitä.
Alueiden syytä olla varuillaan
Kuula varoittaa sortumasta vääriin malleihin. Ulkomaiset verkkokaupan mallit eivät välttämättä toimi Suomessa, eivätkä Helsingin mallit maaseudulla.
Verkkokaupan yhtenä lähtöhahmotelmana on tuoda palveluja haja-asutusalueille netin kautta. Tosiasiassa verkko-ostojen kasvu kansallisilta tai kansainvälisiltä kauppapaikoilta saattaa purkaa vielä jäljellä olevia palveluita ja kasvattaa alueelta ulos virtaavaa rahapottia, Kuula huomauttaa.
"Alueellisten tyhjennyspumppujen" tehoa lisää se, että vaurain väestönosa käyttää verkkoa ostopaikkana. Vaikeudet lisääntyvät, jos paikallisilla yrittäjillä ei ole osaamista eikä valmiuksia vastata uhkaan - tällä hetkellä tilanne näyttää siltä osin huolestuttavalta.
Haja-asutusalueillakin olisi osattava miettiä, miten paikallisia elinkeinoja voidaan edistää verkon kautta, eikä vain antaa virran kulkea yhteen suuntaan, Kuula sanoo.
Ongelma voidaan laajentaa koko maan tasolle. Verkossa operoivat suuryritykset siirtävät keskusvarastojaan muualle Eurooppaan. Rahavirta rajan yli kiihtyy ja samalla myös mainostettu verkkokaupan nopeus vaihtuu hitaudeksi toimitusaikojen pidetessä.
STT-IA
2.6.2000
