Oikeusapusopimus helpottaa EU:n viranomaisyhteistyötä
Pitkään valmisteltu oikeusapusopimus allekirjoitettiin alkuviikosta Brysselissä. Sopimus tehostaa ja yksinkertaistaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä oikeusapua rikosasioissa.Sopimus mahdollistaa suorat yhteydenotot eri maiden oikeusapupyyntöjä käsittelevien viranomaisten välillä. Lisäksi asiakirjat voidaan jatkossa lähettää postitse suoraan toisessa jäsenvaltiossa olevalle vastaanottajalle.
Sopimuksen tultua voimaan toisessa jäsenmaassa olevaa todistajaa voidaan kuulla videoyhteyden välityksellä. Myös syytettyä voidaan kuulla videoyhteyden välityksellä, jos hän siihen suostuu ja valtiot siitä sopivat.
Kuulustelijoina toimivat pyynnön esittäneen valtion viranomaiset, mutta se tapahtuisi pyynnön vastaanottaneen valtion määräämässä paikassa ja kyseisen valtion viranomaisten läsnäollessa.
Vapautensa menettänyt henkilö voidaan siirtää väliaikaisesti toiseen jäsenvaltioon, jotta häntä voidaan kuulla siellä todistajana. Jäsenvaltiot voivat sopimuksen hyväksyessään kuitenkin ilmoittaa, että siirto edellyttää siirrettävän henkilön suostumusta.
Valvotut läpilaskut ja peitelty henkilöllisyys avuksi tutkintaan
Sopimuksessa on lisäksi säännöksiä muun muassa rikoksella viedyn omaisuuden palauttamisesta omistajalle samoin kuin jäsenvaltioiden viranomaisten välisestä oma-aloitteisesta tietojenvaihdosta.
Sopimus sisältää myös määräyksiä jäsenvaltioiden rajat ylittävistä yhteistyömuodoista, esim. niin sanotuista valvotuista läpilaskuista. Silloin jäsenmaat sallivat esimerkiksi huume-erän tai laittomien aseiden kuljetuksen maasta toiseen, jotta rikollinen toiminta koko laajuudessaan saadaan selville.
Jäsenvaltiot voivat sopia yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta tutkimaan rikoksia, joilla on liittymäkohtia useampiin valtioihin. Tutkintaryhmä noudattaa aina sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa se toimii.
Jäsenvaltiot voivat halutessaan sopia myös niin sanottuja peiteoperaatioita koskevasta yhteistyöstä, jolloin poliisi voi tutkia rikosta peitellyn henkilöllisyyden turvin.
Telekuuntelu mahdollistuu
Sopimus sisältää myös säännökset oikeusavusta silloin, kun jäsenvaltio haluaa kuunnella toisessa jäsenvaltiossa olevan henkilön puhelua rikoksen selvittämiseksi. Päätöksen telekuuntelusta tekee yleensä tuomioistuin.
Jäsenvaltiot sitoutuvat antamaan toisilleen telekuuntelupyyntöihin liittyvää oikeusapua oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Telekuuntelun oikeudelliset edellytykset määräytyvät siis sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, missä kuuntelun kohde on.
Jäsenvaltion viranomaisten on informoitava toista valtiota heti, kun niiden tietoon on tullut, että kuuntelun kohde on toisen valtion alueella.
Jäsenvaltio, jonka alueella kohde on, voi määrätä kuuntelun heti keskeytettäväksi, jos se on vastoin sen omaa lainsäädäntöä. Samalla valtio voi määrätä, ettei näin saatua tietoa saa käyttää todisteena rikosoikeudenkäynnissä.
Sopimusta on valmisteltu vuodesta 1995 lähtien. Vaikeimmasta kysymyksestä, telekuuntelumääräysten soveltamisalasta, päästiin yksimielisyyteen jo Suomen puheenjohtajakaudella.
Sopimus koskee jatkossa myös Norjaa ja Islantia ja se tulee voimaan kansallisten ratifiointien jälkeen.
Euron väärentämistä vastaan suojaudutaan
Portugalin puheenjohtajakauden viimeisessä kokouksessa saatiin päätökseen moni muitakin pitkään valmisteltuja asioita.
Oikeusasioista hyväksyttiin lopullisesti puitepäätös euron suojaamiseksi väärentämiseltä. Asiakirjalla varmistetaan, että kaikissa jäsenmaissa on riittävän kattavat rangaistussäännökset, jotka soveltuvat euron väärentämiseen samoin kuin siihen liittyviin valmistelu- ja avunantotyyppisiin tekoihin.
Asetus oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa hyväksyttiin niin ikään. Tavoitteena on tiedoksiannon helpottaminen ja yksinkertaistaminen.
Lopullisesti hyväksyttiin myös maksukyvyttömyysasetus, joka sisältää määräykset yhdessä jäsenvaltiossa alkaneen konkurssin tai saneerausmenettelyn tunnustamisesta toisessa valtiossa.
Lisäksi hyväksyttiin päätös Internetissä välitettävän lapsipornografian vastaisista toimista. Tavoitteena on jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyön tiivistäminen. Kokouksessa hyväksyttiin myös asetus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa.
Suomesta oikeus- ja sisäasiain neuvoston kokoukseen osallistuivat oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) ja sisäministeri Kari Häkämies (kok.).
IKK
2.6.2000
