Slovenian matkailu kohti vanhaa kukoistusta
Slovenian matkailu on toipumassa Jugoslavian hajoamissotien aiheuttamasta lamasta. Tänä vuonna Sloveniassa ennustetaan käyvän noin kaksi miljoonaa matkailijaa, mikä on noin 15 prosenttia enemmän kuin Kosovon sotaa edeltäneenä vuotena 1998.
Viime vuosi oli Slovenian turismille lähes katastrofi Kosovon kriisin takia.
- Alkaneesta kaudesta on tulossa ensimmäinen kunnollinen vuosi lähes kymmeneen vuoteen.
- Ennakkovarausten perusteella uskomme, että pääsemme hyvin lähelle vanhaa Jugoslavian aikaista kukoistusta, sanoo Slovenian matkailun edistämiskeskuksen markkinointipäällikkö Iztok Altbauer.
Naapureista italialaiset, itävaltalaiset, kroaatit ja unkarilaiset sekä kauempaa Euroopasta mm. britit ovat jo löytäneet vanhat suosikkikohteensa Sloveniassa. Nyt Sloveniaan odotellaan skandinaaveja, lähinnä ruotsalaisia ja suomalaisia, jotka olivat yksi tärkeimmistä matkailutulojen tuojista vielä 1980-luvulla.
- Suurin osa hotelleista on yksityistetty ja peruskorjattu ja laatuluokituksista pidetään kiinni. Skandinavian maista on tullut runsaasti kyselyjä esimerkiksi golf-matkoista, ja me pystymme tarjoamaan myös niitä, Altbauer vakuuttaa.
Altbauerin mukaan Slovenia ei edes yritä houkutella matkailijoita halvoilla hinnoilla. Pohjoismaalaisittain hintataso on kuitenkin vielä edullinen, ja esimerkiksi ruokailu on noin 20 prosenttia halvempaa kuin Suomessa puhumattakaan juomista, jotka ovat alle puolet Suomen hinnoista.
Kahden hengen yöpyminen kolmen tähden hotellissa esimerkiksi Bledin järvialueella maksaa noin 300 markkaa.
Aurinko, meri, järvet, vuoret ja lumi houkuttimina
Kahden miljoonan asukkaan Slovenia piirtää sinnikkäästi itseään Euroopan kartalle, missä se on ollut itsenäisenä kansakuntana vasta yhdeksän vuotta.
Slovenialaiset joutuvat jatkuvasti todistamaan vieraille, että he ovat täysin erilainen kansakunta verrattuna muihin entisen Jugoslavian tasavaltoihin ja että Slovenia ja Tshekistä irronnut Slovakia ovat kaksi eri maata.
Slovenialaiset saavat myös edelleen tolkuttaa maailmalla, etteivät he ole osallistuneet Jugoslavian hajoamissotiin. Slovenia itsenäistyi Jugoslaviasta 10 päivää kestäneen kahakan jälkeen syyskesästä 1991 ja on sen jälkeen elänyt rauhassa.
Jokainen maahantulija huomaakin tämän ihmisten hyvinvointina, ympäristön siisteytenä ja palvelujen toimivuutena.
Pienen maan suuri tarjonta
Matkailun kannalta Slovenia on mainio maa. Slovenian pinta-ala on vain 20 000 neliökilometriä, mutta tuolla alueella on miltei kaikkea, mitä matkailija voi vaatia.
Slovenialla on kaistale Adrianmerta, juliaaniset Alpit, järvialueita, puhtaita turkoosina virtaavia jokia, vihreitä erämaa-alueita ja puhdasta luontoa.
Yksi Slovenian kansallisaarteista on Bledin ja Bohinjin kirkasvetinen järvialue, missä voi kesäisin harrastaa mm. soutua ja talvisin luistelua.
Matkailusesonki ei rajoitu ainoastaan kesään, koska Slovenialla on myös useita talviurheilukeskuksia, mm. Kranjska Gora, jonka kupeessa sijaitsevassa Planican lentomäessä on hypätty maailman pisin mäkihyppy.
Italian, Itävallan ja Slovenian rajojen kohtaamispisteessä sijaitsevaa Kranjska Goraa kutsutaan Slovenian Himalajaksi sen korkeiden vuorten ja legendaaristen pitkäikäisten vuorikiipeilijöiden vuoksi.
Kranjska Gorasta on vain puolen tunnin ajomatka Slovenian pittoreskiin pääkaupunkiin Ljubljanaan, josta taas puolestaan pääsee puolessatoista tunnissa meren rannalle palmujen katveeseen Piraniin ja Portoroziin. Rannikolta on vain parin tunnin laivamatka Venetsiaan Italiaan.
Viettelyksinä ruoka ja viini
Slovenia piirtää itsestään kuvaa Euroopan matkailukartalle paitsi upeilla maisemillaan niin myös viini- ja ruokakulttuurillaan.
Tässäkin Slovenia poikkeaa muista hajonneen Jugoslavian kansoista olemalla rannikolla enemmän italialaisvaikutteinen ja sisämaassa enemmän itävaltalais- ja saksalaisvaikutteinen kuin balkanilainen.
Slovenian parhaat viinialueet tuottavat lähinnä valkoviiniä. Yksi valtion matkailun edistämiskeskuksen ja yrittäjien yhdessä luoman viini- ja ruokareitistön kohde sijaitsee Kobaridin vuoristokylässä.
Se on suosittu kalastus-, koskimelonta ja vuoristopyöräilykohde. Kylää ympäröivillä vuorilla käytiin ensimmäisen maailmansodan yksi verisimmistä taisteluista.
Hotelli Hvalan nuori johtaja Ales Hvala edustaa Slovenian matkailubisneksen uutta polvea. Hotelli ja sen ravintola toimivat perheen 10 hengen voimin. He tekevät määrätietoista markkinointityötä eri puolilla Eurooppaa.
- Me teemme työtämme sydämellä ja pitkäjänteisesti - se on ainoa tapa saavuttaa asiakkaiden luottamus, sanoo Ales Hvala.
Perheen ravintola on erikoistunut meren, jokien ja järvien antimiin ja keittiö pystyy loihtimaan lautaselle sellaisia makuja, joiden muistot eivät katoa ruokailijan siirryttyä jo muihin maisemiin.
STT-IA
2.6.2000
