EU-komissio ja Suomi yhä erimielisiä uimavesistä
EU:n komissio ja Suomi ovat edelleen eri linjoilla uimavesien laadun mittauksissa. Tuoreessa raportissaan komissio moittii Suomea puutteellisesta direktiivin toteuttamisesta ja vaatii Suomea ottamaan vesistä näytteitä useammin.Komission ja Suomen näkemysero koskee vedenlaadun mittaustapaa ja -tiheyttä. EU edellyttää tutkimuksia useammin kuin Suomessa katsotaan tarpeelliseksi.
Vedenlaadusta on valmisteilla uusi direktiivi, jonka valmistelu ei ole alustavien tietojen mukaan edennyt Pohjoismaiden toivomalla tavalla. Asiaa ei ole edistänyt sekään, että Ruotsi painii samojen ongelmien kanssa ja komission ympäristökomissaarina toimii ruotsalainen Margot Wallström.
Wallström sanoi tiistaina Suomen ongelmien liittyvän
nimenomaan näytteidenottoon. Komissaari oli sitä mieltä, että
jäsenmaat eivät voi syyttää asiassa direktiiviä.
- Sitä paitsi rannikkovesien osalta on vaikea täyttää EU:n
vaatimuksia, Wallström sanoi Suomen tilanteesta Brysselissä.
Wallströmin mukaan mittauksien osalta tilanne on
yksiselitteinen.
- Vaatimukset on täytettävä hyväksyttävällä
tavalla, hän sanoi.
EU:n komissio julkisti tiistaina uimavesien laaturaportin vuodelta 1999. Sen mukaan Suomen sisävesien uimavesistä 85 prosenttia täyttää EU:n laatuvaatimukset. Rannikon uimapaikoista hieman yli 90 prosenttia on EU-normien mukaisia.
Suomen Kansanterveyslaitos näkee asian toisin. Mitatuista 93:sta merenrantojen uimapaikoista vain kolme oli laitoksen mukaan laadultaan puutteellisia. Sisävesillä 343 rannasta ainoastaan kaksi ei täyttänyt vaatimuksia.
Kansanterveyslaitoksen mukaan kuusi näytettä uimakauden aikana riittää. EU:n komissio edellyttää kuitenkin näytönottoa joka toinen viikko,ja ylimääräistä näytettä kaksi viikkoa ennen uimakauden alkamista. Uimakauden pituuden jäsenmaa saa itse määritellä.
Lisäksi EU vaatii aisteihin perustuvaa tarkkailua. Tämä tarkoittaa mm. silmämääräistä öljykalvon ja pesuainevaahdon arviointia ja fenoliyhdisteille tyypillisen hajun huomaamista.
Harvat näytönotot laskevat luokitusta
Kansanterveydenlaitos on tietoinen siitä, että liian vähäiset näytekerrat laskevat veden luokitusta. EU:n komission kriteereiden mukaan Suomessa näytteitä ei otettu tarpeeksi viidellä merenranta-alueella eikä 43:lla sisämaan rannalla.
Tähän asti Suomessa ei ole katsottu tarpeelliseksi mitata kolibakteerien kokonaismäärää, kuten direktiivi edellyttää. Viime kesänä määrää mitattiin ensimmäisen kerran EU:n toiveiden mukaisesti.
Suomen viranomaiset ovat sitä mieltä, että kolibakteerien kokonaismäärä ei kuvaa tyhjentävästi veden laatua. Suomessa on sen sijaan keskitytty selvittämään ulosteperäisiä kolibakteereja.
Suomessa EU:n direktiivi katsotaan lisäksi vanhentuneeksi. Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriöstä huomauttaa, että direktiivi on 1970-luvun
- Mittaustavat olivat Suomen mielestä alunperinkin vanhanaikaisia mm. kolibakteerien osalta, Kaarikivi-Laine sanoi puhelinhaastattelussa.
Kaarikivi-Laineen mukaan Suomella ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin muuttaa mittaustapoja EU:n toiveiden mukaan. EU on käynnistänyt asian takia rikkomusmenettelyn Suomen vastaan.
STT-IA
2.6.2000
