Yhden alkion siirrot lisääntyneet edelleen
Jonot hedelmöityshoitoihin lähes hävinneet
Jonot hedelmöityshoitoihin ovat Helsinkiä lukuun ottamatta jo lähes hävinneet, vaikka koeputki- tai mikrohedelmöityshoitoja tehdään vuosittain jo noin 5 000.Näiden hoitojen tuloksena syntyy noin 2,6 prosenttia suomalaislapsista, sanoo dosentti Aila Tiitinen Helsingin Naistenklinikalta.
Lapsettomuuden hoito on nykyään myös tuloksellista. Erikoislääkäri Eero Varila arvioi, että raskaus saadaan alkuun jopa 70-80 prosentilla hoitoon tulevista. Alkionsiirroista joka viides johtaa synnytykseen.
Myös hedelmöityshoitojen turvallisuus on lisääntynyt sitä mukaan kuin yhden alkion siirrot ovat yleistyneet.
Tavoitteena yksi lapsi kerrallaan
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on jo pitkään ollut tavoitteena vähentää kerrallaan siirrettävien alkioiden määrää. Tätä kehitystä on helpottanut mahdollisuus pakastaa alkioita uusia yrityksiä varten.
Toistaiseksi yleisimmin siirretään vielä kaksi alkiota kerrallaan, mutta kolmen alkion siirrot ovat käyneet jo harvinaisiksi. Niitä ei esimerkiksi Helsingin Naistenklinikalla ole tehty viiteen vuoteen lainkaan, sanoo Tiitinen.
Tiitisen mukaan selvänä tavoitteena on, että lapsia syntyy vain yksi kerrallaan. Esimerkiksi tänä vuonna Helsingin Naistenklinikalla yli puolet hoidoista oli yhden alkion siirtoja, sanoo dosentti Aila Tiitinen.
Tiitisen mukaan myös hoitoa saavat ovat olleet helpottuneita siitä, että kaksosraskauden riski näin vähenee. Yhden alkion siirrot ovat myös taloudellisesti kannattavia, sillä keskoskaksosten hoito voi maksaa jopa 1-2 miljoonaa markkaa, laskee Tiitinen.
Hoitojen tulokset ovat Tiitisen mukaan pysyneet hyvinä, vaikka siirrettävien alkioiden määrää on vähennetty.
Etelä-Euroopassa 4-5 alkion siirrot ovat vielä yleisiä, ja Yhdysvalloissa kerralla saatetaan siirtää jopa 15 alkiota. Tämä johtuu Tiitisen mukaan siitä, että vakuutus korvaa vain yhden hoitokierron.
Lääkehoito lyhyemmäksi
Koeputki- ja mikrohedelmöityshoitojen yhteydessä käytettävä lääkehoito on pysynyt periaatteessa ennallaan jo kymmenen vuotta, sanoo professori Juha Tapanainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Nyt markkinoille on tulossa kuitenkin vaikutusmekanismiltaan uudenlainen valmiste, jonka ansiosta lääkehoidon kestoa voidaan lyhentää nykyisestä 3-4 viikosta noin kahteen viikkoon.
Professori Jarl Kahn Trondheimin yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että useiden tutkimusten mukaan uudella lääkkeellä päästään kohtuullisen hyviin tuloksiin, mutta haittavaikutukset jäävät erittäin vähäisiksi.
STT-IA
20.10.2000
