Naisten osuus johtotehtävissä korkein kiintiöidyissä tehtävissä
Kiintiösäännös on kasvattanut naisten osuutta valtion ja kuntien hallinnon tärkeimmissä tehtävissä, lautakunnissa sekä valtion komiteoissa. Kiintiön sääntelemissä kunnanhallituksissa naisten osuus oli vuonna 1996 alkaneella vaalikaudella 45 prosenttia.Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tekemästä julkaisusta Naiset ja miehet vallankahvassa.
Tasa-arvolakiin liitettiin vuonna 1995 niin sanottu kiintiösäännös, jonka mukaan kumpaakin sukupuolta tulee olla vähintään 40 prosenttia valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja.
Säännös ei koske puheenjohtajistoa, jonka kokoonpano antaakin tasa-arvon toteutumisesta erilaisen kuvan.
Kunnanhallitusten puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista naisten osuus jäi vain 15 prosenttiin vuoden 1996 vaalien jälkeisellä kaudella, tutkimus kertoo.
Kiintiöt eivät koske myöskään eduskunnan, hallituksen ja maakuntaliittojen muodostamien työryhmien ja hallitusten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia, joista useimmat ovat miehiä (65-79 prosenttia).
Vaaleilla valittavissa poliittisissa päätöksentekoelimissä naisten osuus on lisääntynyt 1970-luvulta lähtien sekä valtakunnan politiikassa että kunnallispolitiikassa.
Naisten asettuminen ehdokkaaksi vaaleissa on vaikuttanut naisten vilkasta äänestysaktiivisuutta enemmän siihen, miten suuri osa valituista edustajista on naisia.
Kunnallisvaaleissa naisehdokkaiden keräämä osuus annetuista äänistä on kasvanut vuodesta 1968 alkaen. Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa naiset saivat 32 prosenttia valtuustopaikoista.
Lautakuntien jäsenistä lähes puolet naisia
Kunnissa suuri osa päätöksistä tehdään erilaisissa lautakunnissa, joiden jäsenistä lähes puolet, 47 prosenttia, on naisia. Sukupuolten osuuksissa on eroja toimialoittain.
Naisia on useimmiten opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveysalan lautakunnissa. Miehet toimivat naisia useammin liiketoimintaa ja yleishallintoa koskevissa lautakunnissa.
Kunnallispolitiikassa työryhmien, lautakuntien ja hallitusten toimikaudet on pääasiassa sidottu kunnallisvaalikauteen.
Valtionhallinnon ja kuntien korkeimpien virkamiesten, kansliapäälliköiden sekä kunnan ja maakuntajohtajien viroissa työskentelevistä on naisia vain 5-15 prosenttia.
Naisia on johtopaikoilla miehiä harvemmin muissakin keskeisissä yhteiskunnan instituutioissa. Ylimmistä oikeusvalvojista naisia on 17 prosenttia ja korkeakoulujen rehtoreista 20 prosenttia.
Työntekijöiden keskusjärjestöjen hallitusten jäsenistä neljännes on naisia. Työnantajien keskusjärjestöissä miesten osuus hallitusten jäsenistä ylittää 90 prosenttia.
IA
20.10.2000
