Kommentteja kunnallisvaalituloksista
Zyskowicz: Poliitikoilla ja medialla peiliin
katsomista
Kokoomuksen eduskuntaryhmän
puheenjohtaja Ben Zyskowicz valittiin nyt
valtakunnan ääniharavana kaikkiaan neljännelle ja
tältä erää kolmannelle perättäiselle kaudelleen
Helsingin valtuustoon.
Hyvästä tuloksestaan huolimatta Zyskowicz ei
nähnyt juuri syytä riemuun. Hän piti alhaista
äänestysprosenttia ongelmana niin demokratian
kuin kokoomuksenkin kannalta.
Kokoomuksen
perinteisesti vahvoilla alueilla käytiin nyt uurnilla
kovin laiskasti.
- Emme saaneet omia äänestäjiämme liikkeelle,
hän harmitteli.
Zyskowiczin mukaan sekä poliitikkojen että
median olisi syytä katsoa peiliin ja pohtia omaa
rooliaan siinä, että kansalaisten kuva politiikasta
ei ole kovinkaan myönteinen.
Kokoomusvaikuttaja
kiisti komeaan äänisaaliiseensa vedoten, että
hänen omat tv-esiintymisensä mm. vähäpukeisen
Lindan kanssa olisivat osaltaan syöneet politiikan
ja poliitikkojen uskottavuutta.
Zyskowicz epäili, että tuloksessa näkyy
kokoomuksen pitkän yhtäjaksoisen
hallitusrupeaman tuoma valtionhoitajuus.
Vaalityössä ei korostettu riittävästi sitä, että
huoli valtiontaloudesta koituu kaikkien hyväksi.
Siimes pettyi syvästi
äänestysprosenttiin
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, toinen
valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes tunnusti
olevansa syvästi pettynyt äänestysprosenttiin.
- Olen siihen pettyneempi kuin puolueen
tulokseen, Siimes kertoi.
Siimes sanoi, että hän olisi tyytynyt siihen, että
äänestysprosentti olisi noussut edes 60:n
paremmalle puolelle.
- Nyt puolueiden täytyy nyt vakavasti miettiä tätä
tilannetta, hän sanoi.
Siimes arveli, että vikaa saattaa löytyä
puolueiden kampanjoinnistakin.
- Ehkä se pyöri kuntavaalien kannalta hieman
yleisellä tasolla, kun julkisuudessa ovat
puoluejohtajat, hän pohti.
Hän myönsi, että puolueiden teematkin olivat
ehkä hieman liian samanlaisia.
Siimes uskoi keskustan hyvän tuloksen
aiheuttavan myös hieman paineita
hallitusyhteistyölle.
- Kyllä keskusta yrittää nähdä nämä
valtakunnallisina vaaleina.
Siimes oli ennen tuloslaskennan loppusuoraa
hivenen pettynyt puolueensa tulokseen, joka ei
vastannut odotuksia. Hän puhui
"rutiinituloksesta". Kymmenellä alkava tulos oli
vielä "siedettävän rajoissa".
Kristilliset tähtäävät
hallittuun kasvuun
Kristillisen liiton johto oli sunnuntai-iltana silmin
nähden tyytyväinen puolueen tähän asti
parhaaseen kunnallisvaalitulokseen. 4,4 prosentin
kannatuksen laskettiin nostavan valtuutettujen
määrää lähes noin sadalla nykyisestä 350:stä.
Puheenjohtaja Bjarne Kallis arvioi tuloksen
kertovan siitä, että puolue on vahvistanut
uskottavuuttaan ja identiteettiään äänestäjien
silmissä.
- On helppo hymyillä, totesi puolestaan
puoluesihteeri Milla Kalliomaa, joka jo ennakkoon
uskoi puolueensa kipuavan yli neljän prosentin
kannatusosuuden.
Kallis sanoo puolueensa tähtäävän hallittuun,
vakaaseen kasvuun. Jos kannattajia kertyisi
kerralla liikaa, ne olisi myös helppo menettää, hän
arvelee.
Seuraavissa eduskuntavaaleissa tavoitteena on
noin 6-7 prosentin kannatus, ja siitäkin halutaan
vielä eteenpäin.
- Nousemme kyllä yhtä suureksi kuin
veljespuolueet Ruotsissa ja Norjassa eli yli 10
prosenttiin, Kallis uskoo. Nimenomaan
kristillisdemokraattisiin aatteisiin nojaava puolue
on hänen mielestään luonteva valinta myös
suomalaisille.
Nyt kristilliset ovat Kalliksen mielestä lunastaneet
paikkansa vihreiden ja RKP:n kokoluokassa.
Puolue on myös kerännyt uusia nuoria kannattajia.
Kallis uskoo, että mielikuva puolueesta on myös
nuorentunut. Etenkin nuoret naisedustajat
saattavat selittää kannatuksen kasvua.
Enestam: Paikallispolitiikka ei kiinnostanut
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja
Jan-Erik Enestam (r.) arveli ihmisten olleen
enemmän kiinnostuneita valtakunnan politiikasta
kuin paikallisista asioista.
RKP:n suosio meni alaspäin, kuten kävi muillekin
hallituspuolueille vihreitä lukuunottamatta.
Enestam laski 0,4 prosenttiyksikön tappion tulleen
odotetusti lähinnä Vaasan vaalipiiristä, jossa
kristilliset etenivät RKP:n kustannuksella.
Kun taloudessa menee hyvin, sen pitäisi monien
näkyä myös valtion kasvavina palveluihin
suunnattuina menoina, Enestam arveli.
Hänen mukaansa tähän suuntaan ollaan hallitusti
menossa, mutta se ei ole ehkä vielä riittävästi
näkynyt.
RKP:n ja kristillisen liiton väännössä Pohjanmaalla
ei Enestamin mielestä ollut kysymys
hallituspuolueen ja opposition yhteenotosta.
RKP:lla on ollut hyvin liberaali linja
suhtautumisessa sukupuolisiin vähemmistöihin.
Se ei ole miellyttänyt osaa RKP:n äänestäjistä.
SKP:n Hakanen: Protesti
hallitukselle
Kommunistisen puolueen SKP:n puheenjohtaja
Yrjö Hakanen ei kelpuuttanut alhaisen
äänestysaktiivisuuden syyksi säätä tai formuloita.
- Kyllä tämä on protesti hallituksen epäsosiaalista
politiikkaa vastaan, Hakanen sanoi.
Kun äänistä oli laskettu reilut 81 prosenttia,
Hakasen SKP näytti saavan 0,4 prosentin
kannatuksen ja viitisentoista valtuustopaikkaa.
- Olemme sentään voittamassa eduskuntapuolue
remonttiryhmän, Hakanen iloitsi.
SKP:n vaalikumppani, toinen kommunistipuolue
KTP, näytti jäävän 0,1 prosentin kannatukseen.
Hakasen mielestä vaalitulos antaisi aihetta pohtia
vakavasti kommunististen puolueiden
yhdistämistä seuraavia vaaleja ajatellen.
Hän myönsi, ettei yhtenäisyys ole perinteisesti
kommunistien vahvimpia puolia, mutta
vaaliyhteistyö antaisi sille nyt hyvät edellytykset.
Soini: Tämä oli helpotus
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini
myönsi olevansa helpottunut vaalituloksesta. Hän
pääsi itse Espoon valtuustoon sitoutumattomien
yhteislistalta.
Puoluekin menestyi kohtuullisesti
mielipidekyselyihin nähden: 0,8 prosentin
kannatus ylitti selvästi vaalikyselyjen lupaamat
luvut.
Muun muassa lauantaina julkistetussa MTV3:n
kyselyssä puolueelle luvattiin vain 0,2 prosenttia
äänistä.
- Siinähän on kolmensadan prosentin heitto, Soini
päivitteli perussuomalaisella vaalimatematiikalla.
Soinin mukaan puolueen tulos olisi ollut vieläkin
parempi, jos puolue olisi ollut liikkeellä
useammissa kunnissa.
Soinilla oli selkeä näkemys
kansalaisten vähäiselle kiinnostukselle vaaleja
kohtaan: kansalle ei ole puhuttu sellaisella kieltä,
jota se ymmärtää.
- On puhuttu valtionosuuksista ja muusta. Ei
kansa sellaisia ymmärrä, Soini sanoo.
Koonnut: IA
23.10.2000
Politiikka -sivulle
|