Kommentteja kunnallisvaalituloksista

Zyskowicz: Poliitikoilla ja medialla peiliin katsomista

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz valittiin nyt valtakunnan ääniharavana kaikkiaan neljännelle ja tältä erää kolmannelle perättäiselle kaudelleen Helsingin valtuustoon.

Hyvästä tuloksestaan huolimatta Zyskowicz ei nähnyt juuri syytä riemuun. Hän piti alhaista äänestysprosenttia ongelmana niin demokratian kuin kokoomuksenkin kannalta.

Kokoomuksen perinteisesti vahvoilla alueilla käytiin nyt uurnilla kovin laiskasti.
- Emme saaneet omia äänestäjiämme liikkeelle, hän harmitteli.

Zyskowiczin mukaan sekä poliitikkojen että median olisi syytä katsoa peiliin ja pohtia omaa rooliaan siinä, että kansalaisten kuva politiikasta ei ole kovinkaan myönteinen.

Kokoomusvaikuttaja kiisti komeaan äänisaaliiseensa vedoten, että hänen omat tv-esiintymisensä mm. vähäpukeisen Lindan kanssa olisivat osaltaan syöneet politiikan ja poliitikkojen uskottavuutta.

Zyskowicz epäili, että tuloksessa näkyy kokoomuksen pitkän yhtäjaksoisen hallitusrupeaman tuoma valtionhoitajuus. Vaalityössä ei korostettu riittävästi sitä, että huoli valtiontaloudesta koituu kaikkien hyväksi.

Siimes pettyi syvästi äänestysprosenttiin

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes tunnusti olevansa syvästi pettynyt äänestysprosenttiin.
- Olen siihen pettyneempi kuin puolueen tulokseen, Siimes kertoi.

Siimes sanoi, että hän olisi tyytynyt siihen, että äänestysprosentti olisi noussut edes 60:n paremmalle puolelle.
- Nyt puolueiden täytyy nyt vakavasti miettiä tätä tilannetta, hän sanoi.

Siimes arveli, että vikaa saattaa löytyä puolueiden kampanjoinnistakin.
- Ehkä se pyöri kuntavaalien kannalta hieman yleisellä tasolla, kun julkisuudessa ovat puoluejohtajat, hän pohti.

Hän myönsi, että puolueiden teematkin olivat ehkä hieman liian samanlaisia. Siimes uskoi keskustan hyvän tuloksen aiheuttavan myös hieman paineita hallitusyhteistyölle.

- Kyllä keskusta yrittää nähdä nämä valtakunnallisina vaaleina. Siimes oli ennen tuloslaskennan loppusuoraa hivenen pettynyt puolueensa tulokseen, joka ei vastannut odotuksia. Hän puhui "rutiinituloksesta". Kymmenellä alkava tulos oli vielä "siedettävän rajoissa".

Kristilliset tähtäävät hallittuun kasvuun

Kristillisen liiton johto oli sunnuntai-iltana silmin nähden tyytyväinen puolueen tähän asti parhaaseen kunnallisvaalitulokseen. 4,4 prosentin kannatuksen laskettiin nostavan valtuutettujen määrää lähes noin sadalla nykyisestä 350:stä.

Puheenjohtaja Bjarne Kallis arvioi tuloksen kertovan siitä, että puolue on vahvistanut uskottavuuttaan ja identiteettiään äänestäjien silmissä.

- On helppo hymyillä, totesi puolestaan puoluesihteeri Milla Kalliomaa, joka jo ennakkoon uskoi puolueensa kipuavan yli neljän prosentin kannatusosuuden.

Kallis sanoo puolueensa tähtäävän hallittuun, vakaaseen kasvuun. Jos kannattajia kertyisi kerralla liikaa, ne olisi myös helppo menettää, hän arvelee.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa tavoitteena on noin 6-7 prosentin kannatus, ja siitäkin halutaan vielä eteenpäin.

- Nousemme kyllä yhtä suureksi kuin veljespuolueet Ruotsissa ja Norjassa eli yli 10 prosenttiin, Kallis uskoo. Nimenomaan kristillisdemokraattisiin aatteisiin nojaava puolue on hänen mielestään luonteva valinta myös suomalaisille.

Nyt kristilliset ovat Kalliksen mielestä lunastaneet paikkansa vihreiden ja RKP:n kokoluokassa. Puolue on myös kerännyt uusia nuoria kannattajia. Kallis uskoo, että mielikuva puolueesta on myös nuorentunut. Etenkin nuoret naisedustajat saattavat selittää kannatuksen kasvua.

Enestam: Paikallispolitiikka ei kiinnostanut

Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Jan-Erik Enestam (r.) arveli ihmisten olleen enemmän kiinnostuneita valtakunnan politiikasta kuin paikallisista asioista.

RKP:n suosio meni alaspäin, kuten kävi muillekin hallituspuolueille vihreitä lukuunottamatta. Enestam laski 0,4 prosenttiyksikön tappion tulleen odotetusti lähinnä Vaasan vaalipiiristä, jossa kristilliset etenivät RKP:n kustannuksella.

Kun taloudessa menee hyvin, sen pitäisi monien näkyä myös valtion kasvavina palveluihin suunnattuina menoina, Enestam arveli.

Hänen mukaansa tähän suuntaan ollaan hallitusti menossa, mutta se ei ole ehkä vielä riittävästi näkynyt.

RKP:n ja kristillisen liiton väännössä Pohjanmaalla ei Enestamin mielestä ollut kysymys hallituspuolueen ja opposition yhteenotosta. RKP:lla on ollut hyvin liberaali linja suhtautumisessa sukupuolisiin vähemmistöihin. Se ei ole miellyttänyt osaa RKP:n äänestäjistä.

SKP:n Hakanen: Protesti hallitukselle

Kommunistisen puolueen SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen ei kelpuuttanut alhaisen äänestysaktiivisuuden syyksi säätä tai formuloita.
- Kyllä tämä on protesti hallituksen epäsosiaalista politiikkaa vastaan, Hakanen sanoi.

Kun äänistä oli laskettu reilut 81 prosenttia, Hakasen SKP näytti saavan 0,4 prosentin kannatuksen ja viitisentoista valtuustopaikkaa.
- Olemme sentään voittamassa eduskuntapuolue remonttiryhmän, Hakanen iloitsi.

SKP:n vaalikumppani, toinen kommunistipuolue KTP, näytti jäävän 0,1 prosentin kannatukseen. Hakasen mielestä vaalitulos antaisi aihetta pohtia vakavasti kommunististen puolueiden yhdistämistä seuraavia vaaleja ajatellen.

Hän myönsi, ettei yhtenäisyys ole perinteisesti kommunistien vahvimpia puolia, mutta vaaliyhteistyö antaisi sille nyt hyvät edellytykset.

Soini: Tämä oli helpotus

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini myönsi olevansa helpottunut vaalituloksesta. Hän pääsi itse Espoon valtuustoon sitoutumattomien yhteislistalta.

Puoluekin menestyi kohtuullisesti mielipidekyselyihin nähden: 0,8 prosentin kannatus ylitti selvästi vaalikyselyjen lupaamat luvut.

Muun muassa lauantaina julkistetussa MTV3:n kyselyssä puolueelle luvattiin vain 0,2 prosenttia äänistä.
- Siinähän on kolmensadan prosentin heitto, Soini päivitteli perussuomalaisella vaalimatematiikalla.

Soinin mukaan puolueen tulos olisi ollut vieläkin parempi, jos puolue olisi ollut liikkeellä useammissa kunnissa.

Soinilla oli selkeä näkemys kansalaisten vähäiselle kiinnostukselle vaaleja kohtaan: kansalle ei ole puhuttu sellaisella kieltä, jota se ymmärtää.
- On puhuttu valtionosuuksista ja muusta. Ei kansa sellaisia ymmärrä, Soini sanoo.

Koonnut: IA
23.10.2000

Politiikka -sivulle