Pääkaupunkiseudulla nuoria ehdokkaita moneen lähtöön
Nuorta verta on taas tarjolla pääkaupunkiseudun valtuustoihin. Helsingin, Espoon ja Vantaan vajaan parintuhannen kunnallisvaaliehdokkaan joukosta löytyy pitkälti toistasataa 18-25-vuotiasta ehdokasta. Nuoria on lähes kaikilla suurimpien puolueiden listoilla. Vain Espoon ja Vantaan kristityt joutuvat turvautumaan vanhempiin vaihtoehtoihin.
Eniten nuoria ehdokkaita on SDP:llä, kolmessa kaupungissa yhteensä 37. Määrässä nuorekkaita ovat myös Kokoomus 23:lla ja vasemmistoliitto 21:llä nuorella. Keskustalaisia nuoria on 18 ja vihreitä 15.
Etenkin SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden kohdalla täytyy tosin ottaa huomioon se, että heillä on pääkaupunkiseudulla ylipäänsä ehdokkaita enemmän kuin muilla.
Miksi nuoret eivät äänestä?
Nuoria ehdokkaita löytyy joka junaan. Toiset tahtovat profiloitua nuorekkaana vaihtoehtona, toiset taas korostavat, että asiat ratkaisevat, ei ikä.
Kysyttäessä kaikkia huolestuttaa nuorten äänestysinto, joka kyselytutkimusten valossa on lopahtamassa entisestään.
Espoossa ehdolla oleva liiketalouden opiskelija Jukka Harju (kesk.), 18, on yksi heistä, jotka tahtovat edustaa nimenomaan nuoria. Hänen mielestään nuoret ehdokkaat saavat osittain syyttää itseään siitä, ettei äänestäminen ikätovereita innosta.
- Nuoret tahtovat äänestää ikäisiään, jotka nostaisivat esille heille tuttuja aiheita, mutta nuoret ehdokkaat eivät tuo näitä tarpeeksi hyvin esille.
Espoon nuorille Harju kaipaa erityisesti mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja urheilua. Varsinkin urheilu on kilpauintia harjoittavaa Harjua lähellä.
Ikäihmisten asialla
Vantaalaisehdokas Sari Kesäniemi (vas.), 19, ei ole erityisesti nuorten, vaan pikemminkin ikäihmisten asialla.
- Vanhustenhoitoon tarvitaan lisää laatua ja henkilökuntaa, kuuluu Kesäniemen ensisijainen ukaasi.
Tämä on luonnollista, sillä hän opiskelee vanhustenhoitajaksi. Kesäniemi panostaisi myös koululaisten iltapäivähoitoon sekä yleisemmin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Nuorten ehdokkaaksi hän ei itseään koe, vaan kertoo hakevansa äänestäjiä kaikista ikäluokista.
Kesäniemi on vaalien ensikertalainen. Tänä vuonna hänestä on ehtinyt jo tulla esikoisrunoilija: hän julkaisi kesällä omakustanteena ensiteoksensa Runoja punaisesta sydämestä.
Pohjoisesta tulleita
Etelän listoilta löytää myös pohjoisen poikia ja tyttäriä.
Espoolainen Aslak Haarahiltunen (sd.), 22, muutti Kehä III:n sisälle viime vuonna Kemijärveltä. Kristillisten Helsingin listan sitoutumaton ehdokas Minna Palosaari, 22, taas tuli viime keväänä Torniosta.
Ammattiin opiskelevien Sakki-järjestössä työskentelevällä Haarahiltusella on kolme vuotta valtuustokokemusta Kemijärveltä. Halu vaikuttaa seurasi mukana etelään, ja vaikka ympyrät ovat uudet, niin kaikki ongelmat eivät.
- Tuntuvat olevan hyvin samankaltaisia: koulujen homekorjaukset, investoinnit, urheilupaikat, Haarahiltunen naurahtaa.
Espoossa häiritsee se, että vaikka talous on hyvässä kunnossa, niin kaupunki elää yhä niukkuusperiaatteen mukaan.
- Näin Kemijärvelläkin, mutta muuttotappioisessa pohjoisen kunnassa se on minusta vähän oikeutetumpaa.
Tietotekniikkaa opiskeleva Palosaari on saanut annoksen politiikkaa verenperintönä. Äiti Seija on kristillisten Lapin piirin puheenjohtaja.
Helsingin ongelmista Palosaari nostaa esiin asuntopulan. Kahdesta ajankohtaisesta kiistasta toiseen hänellä on selkeä mielipide: Lapinlahden sairaala on säilytettävä. VR:n makasiinit on hankalampi asia.
- Olen käynyt siellä kerran ja käsittääkseni se on eräänlainen taiteilijoiden pyhättö. Koska en halua ryhtyä lakkauttamaan asioita, joita en tunne, niin olen purkamista vastaan.
STT-IKK
20.10.2000
