Pakkauspäivämäärät tulossa myös vihannespussin kylkeen
Vihannesala pyrkii jatkossa parantamaan erityisesti herkkien tuotteiden, kuten omenan, parsakaalin ja mansikan laatua, jotta kuluttajat saisivat herkut käsiinsä kun ne vielä ovat hehkeimmillään.Kohdalleen laatu on jo saatu erikoistuotteissa, kuten kirsikka- ja terttutomaateissa, savojin kaalissa ja ruukkumausteyrteissä.
Seuraavaksi Maaseutukeskusten Liitto toivoo tuotteisiin vapaaehtoista pakkauspäivämäärää kertomaan kuluttajalle tuotteen tuoreudesta ja nopeuttamaan kasvisten kiertoa.
Pakkauspäivämäärä kertoisi milloin tuote on otettu varastosta ja kauppakunnostettu myyntiä varten. Se ei siis yleensä kertoisi milloin vihannes on poimittu tai nostettu maasta, koska vaikkapa suurta osaa keväällä myytävistä vihanneksista on säilytetty varastossa kuukausia.
Porkkana ei yleensä pilaannu kelliessään multaisena varastolaarissa, vaan esimerkiksi mustamädän eteneminen alkaa, kun porkkana pestään ja pussitetaan kuluttajaa varten. Päivämäärää ei amatöörin kuitenkaan ole helppo tulkita, koska vihannesten säilyvyys riippuu täysin lajista ja jopa vuodenajasta.
Kotimaiset Kasvikset ry.:n laatupäällikkö Erkki Rautio kertoo, että noin kolmannes viljelijöistä ja muista vihannespakkaajista käyttää nyt pakkauspäiväkoodia, joka on merkitty tukkupakkauksen kylkeen. Kuluttajapakkauksissa päivämääriä ei vielä ole kuin perunalla.
Tukkupakkausmerkinnätkin ovat tavalliselle kuluttajalle yleensä hepreaa. Ne on tarkoitettu lähinnä tukulle ja kaupan hevitiskin hoitajalle, jotta hän osaa laittaa erät myyntiin tuoreusjärjestyksessä.
Väärän kokoisia vihanneksia
Kotimaisten kasvisten ja marjojen laatua tarkkaillaan niin viranomaisvoimin kuin elinkeinon omastakin aloitteesta. Syynissä ovat sisäinen ja ulkoinen kauneus eli ulkonäkö, tuoreus, maku ja puhtaus.
Elinkeinon itsensä tukemat maaseutukeskusten vihannesneuvojat vierailevat tiloilla ja vihannestukuissa useamman kerran vuodessa. Lisäksi kuntien elintarviketarkastajat ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen väki tekevät lakisääteistä valvontaansa.
Keskimäärin 70-80 prosenttia kotimaan vihannessadosta täyttää jo ensimmäisen luokan laatuvaatimukset. Kotimaiset Kasvikset ry.:n tekemissä tarkastuksissa on viime vuosina löytynyt vikaa lähinnä vihannesten kokoluokittelusta, jossa väärän kokoisia on ollut vajaa kymmenes.
EU-säädösten mukaisesti vihannekset tulee lajitella täysin tasakokoisiksi, esimerkiksi kilon kaalit ja kahden kilon kaalit omiin eriinsä.
On ikuisuuskysymys, onko oikein raakata muuten hyvännäköinen, mutta kooltaan pienehkö vihannes kakkosluokkaan. EU-säännöt kuitenkin velvoittavat, sanoo puutarha-alan kehityspäällikkö Terhi Taulavuori Maaseutukeskusten Liitosta (MKL), mutta lisää, että Suomessa vihannesten koko vaihtelee ilmastosta johtuen joka tapauksessa enemmän kuin muualla Euroopassa.
Jäämiä vain prosentti raja-arvosta
Sallitut raja ylittäviä jäämiä ei sen sijaan ole kotimaisista vihanneksista ja marjoista enää 90-luvulla havaittu.
- Torjunta-ainejäämiä on löydetty häviävän pieniä määriä, viime vuonna keskimäärin 1,4 prosentin pitoisuuksia sallitusta raja-arvosta. Vatsa ei vedä niin paljon vihanneksia, että jäämät aiheuttaisivat kuluttajille mitään ongelmia, Taulavuori vakuuttaa.
Jäämämääriin vaikuttavat kesän säät ja tuotteidenkin välillä on eroja. Mansikka on perinteisesti jäämäaltis, koska sateisina kesinä mansikan harmaahometta on torjuttava kemikalein. Avomaan vihanneksista puolestaan ei jäämiä juuri löydy.
Laatukoulutus innostaa useimpia puutarhatuottajia
Laadun parantuessa pelkkä hevi-tuotteen valvonta ei vihannesalalle enää riitä, vaan nyt puutarhatiloillekin rakennetaan laatukäsikirjoja ja tuottajille opetetaan jatkuvan kehittämisen mallia.
Etelä-Savon vihannesneuvoja Tytti Muuronen suuntaa kursseillaan vihannestuottajien tavoitteita yksittäisten toimenpiteiden sijasta tilan kokonaisuuksien hallintaan.
- Puolet tiloista lähtee laatujärjestelmäkoulutukseen innostuneesti sekä isännän että emännän voimin. Noin prosentti ei kurssin jälkeenkään tajua mistä oli kyse tai mitä hyötyä tilan kokonaisvaltaisesta tarkastelusta olisi, Muuronen valottaa.
Muurosen mukaan neuvojien tekemät tila- ja tukkutarkastukset auttavat ketjun kaikkia osapuolia paremmin hahmottamaan toistensa tarpeita. Keskustelut johtavat yleensä laadun paranemiseen ja vihannesten myyntikierron nopeutumiseen.
FF-IA
20.10.2000
