Kartoitus suomalaisesta soitinrakennuksesta:
Soitinrakentajat ovat harrastajamuusikoita ja elämäntapayrittäjiä
Soitinrakennus on edelleen hyvin pieni toimiala Suomessa. Se ehti viime vuosikymmenen alun laman seurauksena miltei kuolla pois.Viime vuosina toimiala on kuitenkin alkanut osoittaa virkistymisen merkkejä ja uusia yrityksiä on syntynyt. Erityisesti Ikaalisissa toteutettu soitinrakentajakoulutus on vaikuttanut uusien yritysten syntyyn.
Soittimia rakentaa tätä nykyä 95 yritystä ja ammatinharjoittajaa. Yritykset ovat yleensä hyvin pieniä. Niistä 82 prosenttia työllistää enintään kaksi henkilöä. Valtaosa yrittäjistä on ammatinharjoittajia, joista useat ovat myös harrastajamuusikoita.
Soitinrakennuksen toimialaselvitys tehtiin Sitran johdolla tämän vuoden heinä-syyskuun aikana. Tutkimuksessa käytiin läpi 95 prosenttia alan yrityksistä joko käymällä niissä paikalla tai puhelinhaastatteluna.
Suomalaisen soitinrakennuksen toimialaselvitys kuuluu osana Sitran Taitoteknologia-hankkeeseen, jonka tehtävänä kehittää Suomelle perinteiseen teollisuuteen nojaava tukijalka ja nostaa käden taidot kunniaan.
Idän kanteleet, lännen kitarat
Soitinrakentamisessa on selkeä maantieteellinen jako. Kanteleen valmistus on keskittynyt itäiseen ja pohjoiseen Suomeen, kun taas kitaranvalmistajista noin 80 prosenttia sijaitsee rannikkoseudulla ja eteläisessä Suomessa.
- Kanteleen valmistus on keskittynyt Rääkkylään, Leppävirralle, Ylitornioon, Kiiminkiin ja Kaustisille. Kitaran valmistus taas paikantuu Etelä-Suomeen, etenkin pääkaupunkiseudulle, Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan, Pohjanmaalle Pedersöreen ja Hämeessä Pirkanmaalle, toteaa projektijohtaja Heikki Ojanperä Sitrasta.
- Merkittävälle osalle yrittäjistä soitinala ei tarjoa elantoa, koska toiminnan volyymi on niin alhainen. Kun toiminta ei ole kannattavaa, yrittäjät joutuvat menemään "oikeisiin töihin". Parempiin katteisiin päästään useissa tapauksissa soitinten korjaus- ja huoltotoiminnalla.
Valmistus pääosin käsityötä
Soittimet valmistetaan pääasiassa käsityönä. Vain muutamalla soitinalan yrityksellä on uutta tekniikkaa tuotannon apuna, ja sarjatuotantomenetelmät ovat useilla alkuvaiheessa. Yrityksillä on osaamista nimenomaan soitinten käsityöpohjaisessa rakentamisessa.
Ongelmia on myös oikeanlaisen soitinpuun saannissa. Soitinpuulle asetetaan kovat vaatimukset niin puun rakenteen kuin kuivuuden suhteen. Puuta tuodaan mm. Keski-Euroopasta. Suomessa yritykset joutuvat kilpailemaan halpatuonnin kanssa.
Ratkaisua ongelmaan on haettu puun lämpökäsittelyllä, joka lisää soitinpuun akustisia ominaisuuksia. Etenkin kanteleen rakentamisessa lämpökäsittely on jo saanut Suomessa jalansijaa.
Enimmäkseen kotimarkkinoilla
Soitinrakentajat toimivat edelleen enimmäkseen kotimarkkinoilla, vaikka suomalainen osaaminen tuntuu kiinnostavan kuitenkin myös kansainvälisiä markkinoita.
- Muun muassa suomalainen sähkökitara, hiilikuituhuilu ja sähkökannel ovat soitinrakennuksen uuden polven tuotteita, jotka ovat saaneet myönteistä huomiota osakseen, luettelee projektipäällikkö Outi Mäkelä.
Yksittäisiä soittimia viedäänkin koko ajan yhä enemmän ulkomaille.
- Markkinat ovat siis olemassa, mutta niille pääsyyn tarvitaan hyvät myyntikanavat. Erityisesti Pohjoismaissa mahdollisuudet olisivat hyvät, koska siellä on vähän omaa tuotantoa, ja suomalaiset tuotteet koetaan laadukkaiksi, huomauttaa Mäkelä.
Yrittäjien mukaan laadulla on kysyntää. Seuraavana on edessä markkinoiden kartoitus. Jo tässä vaiheessa voidaan arvioida, että esimerkiksi kitarat saattaisivat menestyä kansainvälisillä markkinoilla samoin kuin lämpöpuumateriaali.
STT-MH
20.10.2000
