Kouluruokailusta voi tulla ekaluokkalaiselle suoritus
Koulunsa aloittavat pienet lapset voivat kokea kouluruokailun vaikeana suorituksena, sillä he joutuvat kerralla kohtaamaan monia outoja asioita, kuten uuden ruokailupaikan, -seuran ja monia uusia ruokalajeja.Helsingin kaupungin ravitsemusterapeutti Tuula Heikkisen mukaan etenkin ekaluokkalaiset tarvitsevat ruokailuunsa hyvin paljon ohjausta.
- Kaiken kaikkiaan pienimpiin lapsiin kannattaa panostaa, sillä heillä ei ole vielä niin vahvoja ennakkoluuloja, joita ei voisi melko helposti vielä muokata ja ohjailla, totesi Heikkinen keskiviikkona Kuntaruoan kuumat perunat -konferenssissa Järvenpäässä.
Koulun ruokailutilanteessa avautuu ekaluokkalaisille uusi maailma verrattuna aiempaan kotiruokailuun tai päiväkodin pienryhmissä ateriointiin.
- Kouluruokailutilanne on usein kiireistä ja meluista. Pienimpiä saattaa pelottaa olla isojen oppilaiden joukossa. Lisäksi joillakin voi olla vaikeuksia käyttää ruokailuvälineitä tai kantaa tarjottimia, luetteli Heikkinen pienten koululaisten ongelmia.
Kaikki eivät myöskään välttämättä löydä ruokaa, kuten leipää linjaston sivupöydältä.
- Nuorimmat koululaiset eivät vielä välttämättä osaa lukea. Siksi he ottavat ruokaa vain vähän, kun eivät ymmärrä mitä ruokalistassa sanotaan. Tämä siltä varalta, että tuntematon ruoka olisi pahaa. Jos se onkin hyvää, niin sitä ei välttämättä uskalleta hakea lisää, kun linjastossa on pitkät jonot vanhempia oppilaita, kuvaili Heikkinen.
Heikkisen mukaan monilla lapsilla on neofobiaa eli kammoa uusia ruokia kohtaan.
- Uusien makujen totutteluun tarvitaan usein toistuvia syöntikertoja noin 5-15 kertaa. Koska kouluissa on yleensä kuuden viikon jaksoissa vaihtuvat ruokalistat, ei totuttautumiskertoja tule kovinkaan tiheästi, huomatti Heikkinen. Oppilaat saattavat olla jo kolmennella luokalla, kunnes maistelukiintiö on täysi.
Laihduttavat teinitytöt kouluruokailun toinen ongelmaryhmä
Ekaluokkalaisten lisäksi kouluruokailu tuottaa päänvaivaa myös murrosikäisille tytöille, jotka haluavat usein laihduttaa.
- Nuorilla tytöillä on usein vääristynyt käsitys terveellisyydestä ja ruokailusta.
- Heillä on rasvakammo, jolloin leivän päälle tarkoitettu hyvälaatuinen rasva jätetään pois. Lisäksi tytöt kuvittelevat, että ainoastaan kasvikset ja hedelmät ovat terveellisiä, kertoi Heikkinen.
Maidon suosio ruokajuomana on romahtanut ja vain harva tyttö syö juustojakaan. Tästä Heikkinen veti johtopäätöksen, jonka mukaan tulevaisuudessa on odotettavissa isot joukot osteoporoosia sairastavia naisia, joilla kalsiumin saanti on jäänyt vajaaksi voimakkaimmassa kasvuiässä.
Useissa kouluruokailua selvittäneissä tutkimuksissa on todettu, että koululounaasta saatu energiamäärä jää huomattavasti alle suositusten, joka on 600-900 kilokaloria lapsen sukupuolesta, iästä ja aktiivisuudesta riippuen.
Tuoreen helsinkiläisen tutkimuksen mukaan 3. luokkalaiset saavat koululounaastaan energiaa noin 230 kcal, mikä on vain 16 prosenttia lasten päivittäisestä kokonaisenergiansaannista. Kouluaterian tulisi täyttää noin kolmasosa lapsen päivittäisestä energian- ja ravintoaineiden saannista.
Harvinaiset herkut kuvan kirkastajina
Heikkinen listasi keinoja, joilla kouluruoan menekkiä olisi mahdollista parantaa.
- Tärkeintä on maittava, tuore, monipuolinen, suositusten mukainen ruoka, joka on suunniteltu asiakaslähtöisesti ja joka voitaisiin nauttia rauhallisessa ympäristössä.
- Lounaalla tulisi olla kaksi lämminruokavaihtoehtoa ja tuoretta leipää olisi saatava näkkileivän rinnalle, tiivisti Heikkinen.
Hedelmien ja marjojen tarjontaa jälkiruokana olisi lisättävä ja vähärasvaista tai rasvatonta maitoa olisi tarjottava kylmänä.
Kouluihin voitaisiin perustaa ruokaraati tai ruokalatoimikunta, joissa tehtävään valitut oppilaat pääsevät vaikuttamaan ruokalistojen sisältöön.
- Mielestäni lasten omia toiveita pitäisi ottaa paremmin huomioon. Jos silloin tällöin järjestettäisiin hampurilaisaterioita tai pitsapäiviä, niin ei niistä ravitsemuksellista haittaa olisi. Tällaisilla keinoilla voitaisiin nostaa kouluruokailun imagoa, arveli Heikkinen.
Kouluruokailulla on Heikkisen mukaan suuri kansanterveydellinen merkitys.
- Etenkin tyttöjen päivittäinen oireilu, kuten päänsärky ja heikotus ovat lisääntyneet. Samoin lihavien ja syömishäiriöisten lasten määrä on kasvanut, totesi Heikkinen.
Selvitysten perusteella tiedetään, että nuoret, joiden ruokailutottumukset ovat säännölliset menestyvät koulussa paremmin ja heidän muukin elämänhallintansa on hyvä.
FF-IA
20.10.2000
