Työttömyys karsii eniten hedelmien kulutusta
Työttömät syövät tuoreita hedelmiä noin neljänneksen vähemmän kuin työssäkäyvät kansalaiset. Tilastokeskuksen vuodelta 1998 peräisin olevien tietojen mukaan suomalaiset söivät hedelmiä keskimäärin 40,5 kiloa per henkilö, mutta työttömien hedelmienkulutus oli vain 31 kiloa.Tilastojen mukaan leipää kului työttömillä noin viisi kiloa vähemmän kuin väestön keskimääräinen 37 kiloa, mutta perunaa, kalaa, lenkkimakkaraa ja kananmunia työttömät puolestaan söivät enemmän kuin työssäkäyvät kansalaiset.
Tutkija Mirja Viinisalo Kuluttajatutkimuskeskuksesta totesi maanantaina Helsingissä alkaneilla valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä, että rahan niukkuus karsii selvästi myös työttömien kodin ulkopuolella syömien aterioiden määrää.
Viinisalo selvitti, että työttömät söivät toissavuonna keskimäärin 59 kertaa muualla kuin kotonaan, kun koko väestöllä ulkonasyömiskertoja oli keskimäärin 92.
- Eniten kodin ulkopuolella syövät ylemmät toimihenkilöt, jotka käyvät ulkona syömässä keskimäärin 138 kertaa vuodessa, Viinisalo kertoi.
Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen vuonna 1998 osallistui yhteensä yli 4300 kotitaloutta, joista hieman yli 200 luokiteltiin työttömiksi talouden ns. viitehenkilön eli suurituloisimman perheenjäsenen työttömyyden perusteella.
Tarjoukset ja omatoimisuus pienentävät ruokalaskua
Tilastokeskuksen kulutustutkimusten mukaan työttömät käyttivät vuonna 1998 noin kymmenen prosenttia vähemmän rahaa ruokaan ja juomaan kuin suomalaiset kotitaloudet keskimäärin.
Työttömien ruokakulut kuukaudessa olivat 853 markkaa henkeä kohti, kun koko väestöllä summa oli 967 markkaa. Vaikka työttömillä markkoja kului ruokaan vähemmän, niin ruoan suhteellinen osuus kaikista kuluista oli kuitenkin suurempi kuin työssäkäyvillä.
Tutkija Viinisalo kertoi, että työttömyys karsii selvimmin kalleimpien tuoteryhmien kuten erikoisten hedelmien, juustojen, kokolihaleikkeleiden ja kahvileivän kulutusta.
Hän huomautti, että työttömien keskimääräistä runsaampi perunan-, kalan- ja makkarankulutus ei näy niihin käytetystä rahamäärästä.
- Ruoka haetaan tuoteryhmän halvimmasta päästä ja tarjouksista, Viinisalo selvitti.
Hän korosti, että monet työttömät pienentävät ruokalaskuaan myös perinteisillä keinoilla kuten kotitarveviljelyllä, marjastuksella ja kalastuksella.
- Työttömät käyttivät vuonna 1998 sokeria 16 kiloa henkeä kohti, kun väestö keskimäärin käytti vain reilu kymmenen kiloa per henkilö. Oletan, että sokeria on käytetty paljon juuri marjojen säilytykseen, Viinisalo havainnollisti.
Sinkkumiehet nostavat olueen käytettyä summaa
Alkoholijuomien kulutuksessa työttömyys näkyy siten, että työttömät kotitaloudet käyttävät väkeviin ja viineihin vähemmän rahaa mutta olueen enemmän kuin työssäkäyvät taloudet.
Viinisalo huomautti, että työttömien oluenkulutuslukuja nostaa se, että joukossa on paljon yksin asuvia miehiä.
- Lenkkimakkaran ja oluen runsas kulutus painottuu heidän ruokailussaan. Perheellisyys ja lapset puolestaan tasoittavat oluenkulutusta, hän sanoi.
Viinisalo lisäsi, että myös työttömien korkea kalankulutus selittyy pitkälti yksin asuvien miesten innokkaalla kalastusharrastuksella.
FF-IA
20.10.2000
