Työaikainen ruokailu edistää omalta osaltaan työkykyä
Työaikainen ruokailu on osa työkykyä edistävää toimintaa. Suurimmillaan työpaikkaruokaloiden suosio oli meillä 1980-luvun loppupuolella. Viime vuosikymmenellä niiden suosio on hiipunut.Näin totesi Suomen Akatemian tutkijatohtori Jaana Laitinen Oulun aluetyöterveyslaitokselta puhuessaan Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä Helsingissä.
Nuorten aikuisten työaikaisen ruokailun toteuttamiseen vaikuttaa tehdyn kyselyn mukaan henkilön sosioekonominen asema. Työpaikkaruokalassa lounaansa syöneet ovat useimmiten hyvin koulutettuja, hyvätuloisia, vakituisessa työsuhteessa olevia, joiden työ on vaihtelevaa, kevyttä istumatyötä.
Työhistoriaan kuulunut työttömyys, pienet tulot ja fyysisesti raskaampi työ liittyi usein eväiden syöntiin työpaikalla tai kotona syömiseen.
Työpaikkaruokalassa lounaansa nauttineet söivät useammin suositusten mukaista, kuitupitoisia, vähärasvaisia ja pehmeää rasvaa sisältäviä ruokia kuten vihanneksia, kasviksia, rasvatonta tai ykkösmaitoa, kalaa, broileria ja salaattikastiketta. Heissä oli suurempi joukko sellaisia, jotka harvoin söivät makkararuokia.
- Työpaikkaruokalassa syöneiden ruokavalio ehkäisee sydän- ja verisuonitautien riskien kehittymistä ja lihavuuden ehkäisyn kautta myös tiettyjen tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kehittymistä. Näin ne ehkäisevät myös ennenaikaista työkyvyttömyyttä, totesi Jaana Laitinen.
Ruokailutauoilla myös lepoa ja virkistymistä
Työaikaisella ruokailulla on ravinnon saannin ohella myös muita merkityksiä.
Jatkuvaa kolmivuorotyötä tekevät terästehtaan työntekijät ilmoittivat ruokailutaukojen tärkeimmiksi merkityksiksi ravinnon saannin ohella työkavereiden tapaamisen, työpäivän katkeamisen sekä levon ja virkistyksen.
- Koska työelämä on muuttunut monilla aloilla kiivastahtisemmaksi ja työn henkisten vaatimusten kuvataan lisääntyneen, auttavat sopiva ruokailu ja jaksotus Laitisen mukaan jaksamisessa.
Työyhteisön toimivuuden kannalta ei työaikaisen ruokailun merkityksiä juurikaan ole tarkasteltu. Laitinen arvioi kuitenkin, että epävirallisen kanssakäymisen ruokailu- ja kahvitauoilla voidaan olettaa edistävän tiedonkulkua ja helpottavan kanssakäymistä myös työasioissa.
Vuorotyöntekijöillä säännöllinen ateriarytmi rytmittää myös muuta päiväohjelmaa, ja auttaa siten vuorotyöhön sopeutumisessa.
Sopivilla ruokavalinnoilla ja ajoituksella on vaikutusta hyvän ja riittävän unen saantiin, ja toisaalta hyvän vireyden ylläpitämisessä sekä työaikaisen väsymyksen välttämisessä.
Erityisesti yövuoroissa työaikainen ruokailu vaikuttaa työturvallisuuteen ja työn tuottavuuteen, sanoi Suomen Akatemian tutkijatohtori Laitinen.
Hän herätti myös kysymyksen, voitaisiinko lounasruokailun 22 prosentin arvonlisäverotusta keventää ja siten laajentaa työpaikkaruokaloiden asiakaskuntaa.
STT-IA
20.10.2000
