Kokoomus menetti vajaan prosenttiyksikön äänisaalista ja 139 valtuustopaikkaa
Keskusta ja vihreät kunnallisvaalien voittajia
Keskusta osoittautui kunnallisvaalien selväksi voittajaksi ja suurimmaksi puolueeksi. Keskusta keräsi kaikkien aikojen saaliinsa eli 23,9 prosenttia annetuista äänistä, joka oikeuttaa 160 uuteen valtuustopaikkaan.Ainoana hallituspuolueena vihreät lisäsi äänimääräänsä. Vihreiden kannatus kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä ja osuus annetuista äänistä kohosi 7,6 prosenttiin.
SDP:n saalis oli 23 prosenttia ja Kokoomuksen 20,8 prosenttia.
SDP:n tappio oli viime kunnallisvaaleihin verrattuna oli puolisentoista prosenttiyksikköä ja Kokoomuksen noin yhden prosenttiyksikön. Kokoomus menetti näin 139 valtuustopaikkaa, useimmat niistä maaseutukunnissa.
Äänestysprosentti laski ensimmäisen kerran alle 60 prosentin eli jäi ennätysmäisen alhaiseksi, 55,8 prosenttiin.
Kehnoa vaaliosanottoa ennakoi jo Verkkouutisten 13.10. julkaisema gallup, jonka mukaan 57 prosenttia kansalaisista aikoi käyttää äänioikeuttaan.
Äänestysvilkkaudessa oli lisäksi hämmentävän suuria alueellisia eroja. Useissa kaupungeissa jopa yli puolet kansalaisista jätti äänestämättä eli valtuustoilla ei ole kunnan suoraa tukea takanaan.
Ilmiö nostatti huolen ihmisten välinpitämättömyydestä ja toisaalta puoluepolitiikan uskottavuudesta. Vaalien päätulos onkin alhainen äänestysprosentti, sillä kaikki puolueet menettivät ääniä.
Keskustalle ja sijaispuheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle vaalivoitto oli merkittävä, vaikka sen vaikutus valtakunnanpolitiikkaan on oletettavasti vain psykologinen. SDP:tä kirvelee suurimman puolueen aseman menetys sekä se, että vihreät etenivät sen ohi Helsingin valtuustossa.
Puoluejohtajat Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen onnittelivat Jäätteenmäkeä vaalivoitosta jo kun ääntenlaskenta oli vasta puolivälissä. Molemmat antoivat kuitenkin ymmärtää, ettei vaalitulos vaikuta hallituspolitiikkaan.
Äänten siirtymästä huolimatta vaalitulos tulkittiin tuoreeltaan osoitukseksi suomalaisen paikallispolitiikan vakiintuneisuudesta. Valtuustoihin valittiin suhteellisen runsaasti uusia tulokkaita, mutta ääniharavina näyttäytyivät tutut nimet kuten Helsingissä Ben Zyskowicz ja Suvi Rihtniemi ja Turussa Ilkka Kanerva.
Keskustan rökälevoitto suli ennakkoäänten jälkeen
Ennakkoäänten perusteella Keskusta näytti yltävän selvään, kahden toisen suuren puolueen veret seisauttavaan vaalivoittoon noin 28 prosentin äänisaalillaan, ja SDP sekä Kokoomus olivat menettämässä parisen prosenttiyksikköä.
Keskustan voitto suli kuitenkin illan vanhetessa. Alkuasetelma oli tuttu edellisistä vaaleista. Ennakkoäänet satoivat Keskustan laariin ennen kuin vaalipäivänä annetut äänet suurissa kaupungeissa oli laskettu.
Ylen vaaliasiantuntija, professori Pentti Pesonen muistutti kuitenkin, että viime kunnallisvaaleissa suurissa kaupungeissa oltiin suhteellisesti huonommin liikkeellä kuin maaseudulla, joten jännitys säilyi ja itse asiassa tiivistyi illan kuluessa.
Koko maassa huono sää verotti äänestysvilkkautta ja heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua kävi ilmeiseksi, että äänestysprosentti jää alle 60 prosentin.
Ei vaikutusta valtakunnan politiikkaan
Puheenjohtaja Sauli Niinistön ensi kommentit ennakkoäänten ilmaannuttua Pasilan tv-monitoreihin kielivät yllättymisestä.
Niinistön oma toivomusennuste oli 22 prosentin äänisaalis. Illan kuluessa Kokoomuksen äänimäärä täsmentyi kuitenkin lähemmäs 20 prosenttiyksikköä.
Keskustan menestystä vauhditti Niinistön mukaan oppositioasema ja puheenjohtaja luonnehti äänten siirtymää tuoreeltaan merkittäväksi. Niinistö oletti, että Kokoomus menetti kunnallisvaltuustopaikkoja erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Koska eduskuntavaaleista ja hallitusratkaisusta on vain puolisentoista vuotta, kunnallisvaalituloksella ei tietenkään ole Niinistön mukaan muodollisesti merkitystä valtakunnan politiikkaan.
- Kunnallisvaalien tulos ei ole koskaan vaikuttanut valtakunnan politiikkaan. Mielenrauhaan se vaikuttaa siten, että on mietittävä, mikä meni vikaan.
Hallitusvastuun kantaminen on puheenjohtajan mukaan jonkin verran kuluttanut Kokoomusta, vaikka vaaleissa on ennen tätä tulosta edetty aina jonkin verran.
- Tämä on minun kohdallani ensimmäinen takaisin tulo, Niinistö totesi TV 1:sen Ison pajan vaalivalvojaisissa.
Niinistön mukaan kuntien talousvaikeuksia on kovasti ansiokkaasti yritetty sälyttää valtiovarainministerin niskoille, samoin lamaa ja valtionvelkoja.
- Tässä, kun on tällainen tehtävä, se on vain hoidettava, vakavailmeinen Niinistö kommentoi.
Puoluepolitiikan arvostus edelleen alamäessä
Vaaliasiantuntija, dosentti Sami Borg tulkitsi alhaiseksi jäänyttä äänestysprosenttia merkiksi siitä, että puoluepolitiikan arvostus on edelleen alamäessä.
Erityisesti nuoret ovat Borgin mukaan huonosti löytäneet sopivia ehdokkaita viimeksi käydyissä vaaleissa, niin nytkin kunnallisvaaleissa. Vaaliteemat, jotka korostivat vanhusten palveluja, eivät varsinkaan rohkaisseet nuoria.
Demokratia saattaa olla Borgin mukaan jo vaarassa kunnissa, joissa enemmistö on jättänyt äänestämättä. Sade tai formulakisat eivät selitä laimeutta, vaan selitystä on haettava vaaliasiantuntijan mukaan kuntatasolta.
Lipponen moitiskeli oppositiota
Pääministeri Paavo Lipponen ei kuitenkaan ollut valmis uskomaan, että demokratia olisi vaarassa. Lipposen mukaan Suomi on edelleen Euroopan demokraattisin maa.
Pääministerikin yllättyi alhaisesta äänestysprosentista ja arvioi, ettei vallan siirto keskushallinnolta kunnille ole tullut ymmärretyksi oikein, koska kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja käyttömahdollisuuksien välillä on niin suuri kuilu.
Lipposen mukaan uusi järjestelmä ei näytä toimivan. Lipponen myös moitiskeli oppositiota siitä, että se sysää hallitukselle vastuuta asioista, jotka kuuluvat kunnille.
Pääministerin mukaan tämä on lisännyt käsitystä, että kuntatasolla ei voisi vaikuttaa. Lipponen arvioi myös, että Keskusta hyötyi mm. polttonesteiden hinnankorotuksista.
Pääministerin arvion mukaan kuntalaisten odotukset ovat olleet laman jälkeen korkealla, mutta panostukset eivät vielä näy heidän elämässään.
Oppositiojohtaja Anneli Jäätteenmäki korosti, että vaalitulos edellyttää puolueilta vakavaa itsetutkistelua sekä kansalaisten uusien vaikutusmahdollisuuksien miettimistä. Kansalaisia ei voi syyttää, vaan syytä on haettava puolueista.
Jäätteenmäki totesi olevansa surullinen alhaisesta äänestysprosentista, vaikka oli luonnollisesti tyytyväinen Keskustan voitosta.
MARGIT HARA
23.10.2000
