Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Arkeologia kiinnostaa:

Vapaaehtoiset maksavat päästäkseen kaivauksille



Muinaistieteellisistä kaivauksista on vaivihkaa kasvamassa uudenlainen turistipyydys, sillä vapaaehtoiset ovat valmiita maksamaan päästäkseen työhön arkeologisille kaivauksille.


Arkeologit tekevät suurimman osan kenttätöistään kesäkuukausina, koska suurin osa kaivausten johtajista ja alan opiskelijoista ovat silloin vapaana yliopistoista. Opiskelijoiden lisäksi sadat vapaaehtoiset haluavat mukaan maksaen itse osallistumisesta aiheutuvat kustannukset.

Melkein kuka tahansa voi osallistua ympäri maailmaa suoritettaville suurille arkeologisille kaivauksille. Niihin tarvitaan asiantuntijoiden lisäksi työntekijöitä, jotka osaavat käyttää lapiota ja joita ei raskas ruumiillinen työ pelota.

Jos vain seikkailumieltä riittää, kaivauksilla voi tutustua raunioitten romantiikkaan historiallisilla paikoilla. Onnekas voi jopa tehdä tieteellisesti merkittäviä löytöjä.


Opintosuorituksesta joutuu maksamaan

Suuri yllätys on se, että kaivamisesta ei yleensä saa palkkaa, vaan osallistujat maksavat majoittumisensa ja ruokailun itse. Jos haluaa käyttää kaivauskokemuksesta saadut viikot yliopistolliseksi opintosuoritukseksi, joutuu siitä maksamaan kaivauksen johdolle vielä erikseen.

Kesäkuukausiin osuvat kaikki suuret kaivaukset Lähi-idässä, Välimeren alueella ja Väli-Amerikassa. Jos haluaa päästä mukaan, yhteys löytyy helposti Internetin kautta. Hakusanalla "archaeology" on taikavoima, jonka avulla sopiva kaivauspaikka saattaa löytyä.

On vain oltava tarkkana, sillä helposti käy niin, että löytää itsensä rikkaruohoja kitkemässä joltakin valtavalta kreikkalaiselta tai roomalaiselta amfiteatterilta. Tärkeää työtä sekin on, sillä kasviston aiheuttama eroosio voi hävittää arvokkaan muinaismuiston.


Kolme viikkoa työtä maksaa 1 125 USD

Mitä kaivajille sitten maksetaan?

Ei mitään -päinvastoin, kaivaja saa itse maksaa. Vapaaehtoisia löytyy yllin kyllin. Jos haluaa kaivaa vaikkapa Israelin Megiddossa, joutuu kolmen viikon työskentelystä maksamaan 1 125 Yhdysvaltain dollaria eli reippaat 7 000 Suomen markkaa. Siellä turisti tai arkeologian opiskelija on siis työssä matkailusanastoa käyttäen "maksavana vieraana".

Mikäli haluaa todistuksen suoritetuista kenttätöistä yliopisto-opintoja varten, Tel Avivin yliopisto vaatii tämän lisäksi 100 dollaria opintoviikolta.

Aurinkoisissa Välimeren maissa kuuma kesäkausi ei aina ole kaivajan kannalta miellyttävintä aikaa. Työkin on raskasta, hidasta ja hikistä puuhaa, mutta siihen on ainakin arkeologian opiskelijan lähdettävä, koska opinnot sitä edellyttävät.


Eri tieteenalojen asiantuntemusta

Erityisesti Välimeren alue, eurooppalaisen kulttuurin kehto, houkuttelee vuosittain satoja arkeologeja, alan opiskelijoita ja harrastajia tekemään "lapion tiedettä".

Nykyaikainen arkeologinen tutkimus on monitieteellistä. Johtajan lisäksi tutkimusta edistämässä on suuri joukko eri alojen asiantuntijoita.

Tavallisimmin kaivauksella työskentelee myös keramiikan asiantuntija. Ruukunsirpaleista voidaan jo kaivausvaiheessa päätellä erittäin paljon kulttuurikerrostuman iästä ja asuinpaikan suhteesta muuhun ympäristöön.

Savitauluja ja piirtokirjoituksia tulkitsemaan tarvitaan tutkija, joka hallitsee savitaulujen kiilakirjoitukset ja kiviin piirretyt hieroglyfit.

Kaivauspaikalta otetaan talteen kaikki siemenet ja luunsirut. Jokainen vähäinenkin ripe orgaanista ainetta voi kertoa arvaamattoman paljon asuinpaikan menneisyydestä.


Raamatusta tuttu Megiddon kumpu

Alkaneella kaivauskaudella toteutettavien suurten kaivausten luettelo on todella pitkä. Pelkästään Israelissa on käynnissä useita kymmeniä merkittäviä kaivauksia, joihin voi lähteä tutustumaan.

Esimerkiksi Jisreelin tasangon laidassa seisova Megiddo mainitaan monesti Raamatussa. Megiddon kummulla jatketaan edelleen jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä alkaneita kaivauksia. Niitä johtavat Israel Finkelstein ja David Usishkin Tel Avivin yliopistosta sekä Baruch Halpern Pennsylvanian valtionyliopistosta Yhdysvalloista. Kiinnostavaa lisätietoa on tarjolla omalla web-sivulla.

Toinen Israelissa kaivettava suuri kohde on Haasor, jota maineikas Yigael Yadin aikoinaan kaivoi. Tänä vuonna tutkitaan pronssikautista kanaanilaista palatsia. Kaivauksia johtaa Amnon Ben-Tor Jerusalemin Heprealaisesta yliopistosta, jolle voi ilmoittautua vaikkapa sähköpostilla.


Mayojen kulttuuria kaivetaan Belizessä

Jos mieli tekee kaivauksille aina Atlantin taakse, voi osallistua Teksasin yliopiston ja Thomas H. Guderjanin johtamille kaivauksille Belizessä. Kiinnostunut löytää tästäkin lisätietoa netistä.

- Miksi vanhoja kaivat, arkeologi? Näin kysyi jo 60-luvulla lauluyhtye Muksut Pentti Saarikosken sanoihin. Toivottavasti rahoituskin järjestyy.

RISTO LAINE
21.07.2000

Kirjoittaja on filosofian maisteri ja turkulainen vapaa toimittaja.


Ulkomaat -sivulle