Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Etelä-Karjalassa maistuu särä rieskan kera



Itä-Suomi on uuniruoka-aluetta, joka näkyy myös eteläkarjalaisessa ruokaperinteessä. Maakunnassa liharuoat on valmistettu uunissa erilaisissa poteissa.


Muualla maassa karjalanpaisti lienee Itä-Suomen tunnetuin pitoruoka, mutta paikalliset kutsuvat sitä lihapotiksi.

Lemin särä on taatusti paikallinen ruoka, jota ei muualta saa. Särällä tarkoitetaan kaukaloa, jossa liha paistetaan, mutta alun perin säräkaukaloa käytettiin lihan palvaukseen.

Nykyään säräkaukaloon lisätään lihan kypsennyksen loppupuolella kuorittuja keitettyjä perunoita. Särän lisukkeena nautitaan ohrarieskaa, kotikaljaa ja jälkiruoaksi rusinasoppaa.


Omintakeiset rieska ja rinkeli

Eteläkarjalainen rieska on hiivalla kohotettua ohraleipää. Joutsenon alueella se valmistetaan puisessa, niin sanotussa hypityskupissa, jossa on runsaasti jauhoja ja löysähköä leipätaikinaa.

Leipä hypitetään muotoonsa ja annetaan kohota kulhossa, josta se kumotaan leipälapiolle ja paistetaan uunissa. Joistakin paikallisista leipomoista voi edelleen saada perinteisellä hypitysmenetelmällä valmistettua muhevaa rieskaa.

Viipurin rinkeli puolestaan oli aikoinaan markkinatuliainen. Rinkeliperinne elää yhä voimakkaasti erityisesti Lappeenrannan seudulla.

Maakunnassa on kymmenkunta rinkeleitä paistavaa leipomoa, jotka myyvät tuotteitaan pääasiassa toreilla ja markkinoilla.


Ortodoksinen uskonto löi leimansa ruokailuun

Venäjän ja sen myötä ortodoksisen uskonnon vaikutus eteläkarjalaiseen ruokaperinteeseen on ollut merkittävää. Venäläisen keittiön antimia ovat muun muassa sienet, hapatetut ruoat, kaaliruoat ja rahka.

Ortodoksisen uskonnon vaikutuksesta lukuisat paastonajat loivat karjalaiseen ruokaperinteeseen oman leimansa. Esimerkiksi ennen paastoa syötiin reippaasti hernekeittoa ja muita palkokasviruokia sekä marjamämmiä.

Paastotessa kului kalaa, viljaa, kasviksia ja sieniä. Veriruoat olivat kokonaan kiellettyjä, kun taas Länsi-Suomessa veriruokaperinne on hyvinkin voimakasta.

Paastonaika on ollut myös piirakoiden ja hapanmaitotuotteiden yleistymiseen vaikuttanut taustatekijä.

Piirakoiden sisään voitiin leipoa sallittuja raaka-aineita, kuten kalaa ja kasviksia ja näin maanviljelijät ja metsämiehet saivat itselleen ruokaisat, mutta paaston sallimat eväät pitkillekin työretkille. Koska paaston aikana ei saa nauttia maitotuotteita, piti maito aikoinaan osata jalostaa säilyvämpään muotoon hapattamalla se.


Perinteitä kunnioittaen uusia ruokia

Finfoodin keittokirjaan on kerätty muutamia tyypillisiä etäläkarjalaisia ruokaohjeita osoitteeseen http://www.finfood.fi/keittokirja.

Pääruoaksi on valittu Ohrainen lammaskaalikeitto, koska lampaan liha on sian lihan ohella tärkein maakunnan teuraseläimistä.

Suolaisen nälkään on valittu Kalapotti -ohje, sillä suolakaloilla on ollut eteläkarjalaisessa ruokapöydässä tärkeä asema.

Etelä-Karjalalle ominaisia pehmeitä leipiä ja leivonnaisia edustavat puolestaan Täytetyt vesirinkelit. Koska maakunnan ruokaperinteen olennaisia osia ovat erilaiset piirakat ja leivonnaiset, rahka sekä marjat, niin jälkiruokaohjeeksi on valittu uunipellillinen rahkapiirakkaa.

FF-IA
21.7.2000


Ajassa -sivulle