Suomi voisi ylpeillä kaksikielisyydellään
Suomea ei tunneta maailmalla kaksikielisenä maana. Vain Skandinaviassa tiedetään, että Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Muut monikieliset Euroopan maat Sveitsi ja Belgia tuovat kaikissa yhteyksissä ylpeinä esiin kieliensä moninaisuuden.
- Kansainvälinen Suomi-kuva on yksikielinen, tutkija Kjell Herberts sanoo. Herberts työskentelee Åbo Akademin yhteydessä toimivassa vaasalaisessa tutkimuslaitoksessa, joka tutkii suomenruotsalaisuuden yhteiskunnallista asemaa.
Herbertsin tuorein kokemus yksikielisestä Suomesta on peräisin Hannoverin maailmannäyttelystä. Tutkijan mielestä Suomen paviljonki esitteli hyvin suomalaista luontoa ja tekniikkaa, mutta ei näyttänyt mitenkään maan kaksikielisyyttä.
Herberts kertoi näkemyksistään Brysselin vähemmistökielten toimistolle Eurolangille.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen ruotsinkielen osaston johtaja Mikael Reuter ei ihmettele ollenkaan, että virallinen Suomi unohti taas ruotsinkielen. Sitä on sattunut ennenkin. Reuter neuvoo suomenruotsalaisia pitämään lippua korkealla ja olemaan ylpeitä etuoikeutetusta asemastaan Suomessa.
- Suomenruotsalaisten ei pitäisi "piiloutua", vaan käyttää hyväksi asemaansa ja olla esikuvana Euroopan muille kielellisille vähemmistöille, Reuter esittää.
Reuter muistuttaa, että tämän hetkinen kansainvälinen ilmasto suosii vähemmistökielten säilyttämistä ja ihmisten oikeutta pitää oma äidinkielensä.
Reuter varoittaa suomenruotsalaisia heidän äidinkieltään vaanivasta vaarasta.
- Suomenruotsalaiset saavat valtavan helposti vaikutteita suomenkielestä ja englanninkielestä, koska nämä kielet ympäröivät heitä. Tämä uhkaa suomenruotsin laatua ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa kielen heikentymiseen niin, että se muodostuu paikallisista murteista, joita ei voi käyttää mihinkään muuhun kuin kotikieleksi.
Reuter on siksi iloinen, että huhtikuussa ilmestynyt suomenruotsin sanakirja myytiin nopeasti loppuun. Kirjasta oli otettu 4 000 kappaleen painos.
STT-IKK
21.7.2000
