Hyväntekeväisyydellä pyyhkii nousukaudesta huolimatta hyvin
Nousukausi on paisuttanut hyväntekeväisyysjärjestöjen keräystuottoja odotettua enemmän. Keräyksiin osallistuu entistä laajempi lahjoittajien kirjo.
Kirkon keväinen yhteisvastuukeräys on seurakuntakohtaisten ennakkotietojen mukaan rikkomassa viime vuoden vajaan 30 miljoonan tuottorajan. Myös maan suurin rahankerääjä, SPR odottaa syksyn nälkäpäiväkeräyksen tuottavan tuplapotin viime vuotiseen 10 miljoonaan markkaan verrattuna.
- Vaikka viime vuoden huimaa Balkan-keräystä ei huomioitaisi, ovat lahjoitusvarat kokonaisuutena selvästi kasvaneet laman jälkeen. Kosovon kriisi toi poikkeuksellisen 90 miljoonan markan vuosituoton, mutta kyllä me tältä vuodeltakin odotamme yli keskimääräisen 25 miljoonan markan vuosisaldoa, sanoo järjestöjohtaja Gunvor Kronman SPR:stä.
Aiempaa suurempien keräyssummien takana on järjestöjen mukaan lahjoittajien kirjon kasvu. Nousukauden myötä sosiaalinen omatunto on alkanut kolkuttaa myös niillä, joilla tilipussi on paksuuntunut ja varallisuus karttunut.
- Lahjoituskulttuuri on muuttumassa, sillä perinteisesti talouden yleinen kasvu saattoi merkitä jopa lovea hyväntekeväisyyskeräysten tuottoihin. Ennen Suomessa köyhimmiltä seuduilta saatiin parhaat keräystuotot, nyt myös varakkaammat alkavat osallistua hyväntekeväisyyteen, summaa Kirkkopalveluiden diakoniajohtaja Mikko Malkavaara.
Yksittäisiä jättilahjoituksia
Nousukausi ei vaikuta muuttaneen suomalaisten hyväntekeväisyyden kohteita. Valtaosa hyväntekeväisyysvaroista kanavoituu yhä kehitysmaihin ja uskonnolliseen lähetystyöhön.
Lama-aikana erityisesti vammaisjärjestöt pystyivät jopa parantamaan taloudellisia toimintaedellytyksiään, mutta hyväntekijät ole niitä nytkään unohtaneet. - Alkuvuoden tuotot ovat kehittyneet niin, että joulusesongin odotetaan tuottavan viime vuosia isommat lahjoitukset, vahvistaa osastopäällikkö Tapani Vauhkonen Invalidiliitosta.
Yksi uusi ilmiö viime vuosien keräyksissä on ollut järjestöjen mukaan se, että yksityishenkilöiden miljoonaluokan kertalahjoitukset ovat lisääntyneet. Esimerkiksi kirkon yhteisvastuukeräyksessä myös satojen tuhansien markkojen yksittäisiä lahjoituksia on tullut useammallekin seurakunnalle.
- En tiedä ovatko rahat peräisin teknologiaosakkeista, optioista vai mistä, mutta kyllä nimettömänä annettuja isoja kertasummia näkyy melko usein. Myös testamenttilahjoitusten määrä on kasvanut, sanoo SPR:n Kronman.
SPR:n keräyksiin säännöllisesti osallistuvan prototyyppi on kuitenkin keskiluokkaisessa asemassa oleva ja hoitoalalla työskentelevä nainen. Suhteellisesti eniten rahaa esimerkiksi nälkäpäiväkeräykseen tulee rannikkoseudulta, missä lahjoitusmäärä nousee noin 10 markkaan asukasta kohden.
Yritysten heräämistä odotetaan
Sen sijaan yritykset eivät vielä suuresti hyväntekeväisyysjärjestöjen kassaa kartuta. Sosiaalisen vastuullisuuden trendi tekee vasta tuloaan firmojen imagonmuokkaukseen ja viestintästrategioihin.
- Yhteisvastuukeräyksessä yrityslahjoitusten osuus on vain alle 10 prosentin luokkaa. Ei yritysmaailmasta vielä pyytämättä lahjoituksia satele, sanoo Malkavaara.
Keräyskampanjoiden menestymisestä huolimatta kerääjien lukumäärä ei ole valtakunnallisella tasolla kasvanut. Sisäministeriön rahankeräyslautakunnan tilastojen mukaan valtakunnallisten keräysten määrä on viimeisten seitsemän vuoden aikana vakiintunut noin 350:een.
Vuositasolla kymmenen suurinta hyväntekeväisyysjärjestöä saa keräyksillään kasaan yhteensä vajaat 200 miljoonaa markkaa. Jos veikkausvaroista ja rahapeleistä tehtävät avustustilitykset lasketaan mukaan, pyörii hyväntekeväisyydessä vuodessa rahaa jo lähemmäs viisi miljardia markkaa.
Lahjoituksesta voi mennä kuluihin yli puolet
Vaikka hyväntekeväisyyskeräysten tuotot ovat kasvussa, ei keräysten kulurakenteeseen ole viime vuosina tullut isoja muutoksia. Yhä täysin kerääjästä riippuen markan lahjoituksesta voi mennä penni tai 50 penniä muualle kuin keräyksessä ilmoitettuun avustuskohteeseen.
Vastikkeetta valtakunnallisella tasolla rahaa keräävien järjestöjen ja säätiöiden keräysten kulujen tuottoja valvoo Suomessa sisäministeriön rahankeräys- ja arpajaislautakunta. Lautakunta ottaa keräyksen tarkoituksenmukaisuuden harkintaan silloin, kun yli puolet lahjoitusvaroista menee muualle kuin hyväntekeväisyyskohteeseen.
- Karkeasti voi summata, että puhelimitse tehdyistä keräyksistä suhteellisesti pienin osa menee avustuskohteeseen, sillä puhelinkampanja vaatii henkilöstön palkkaamista ja se lisää kuluja, sanoo lautakunnan sihteeri, lainsäädäntöneuvos Kirsti Vihermaa.
Tuoreimpien eli vuoden 1998 tilastojen mukaan jopa 50 prosentin kuluraja ylittyi mm. Luonto-Liiton, Pro Medi-Helin, Pelastuskopterien tuki ry:n, Opaskoirayhdistyksen ja Suomen Syöpäpotilaat ry:n keräyksissä. Alle kymmenen prosentin keräyskuluilla selvisivät taas esimerkiksi Suomen Luterilainen Evankeliumisäätiö, Suomen Pelastusarmeija, Sanansaattajat ry ja Pelastakaa Lapset ry.
STT-IKK
21.7.2000
