Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suora tukipolitiikka ei pure alueellisiin eroihin

Yritykset voivat menestyä myös syrjäseudulla



Suomessa on nautittu viime vuodet rivakasta talouskasvusta. Kehitys ei kuitenkaan jakaudu alueiden kesken tasan. Siinä missä suuret kasvukeskukset porskuttavat vahvasti eteenpäin, idän ja pohjoisen syrjäiset seudut junnaavat paikoillaan.


Julkisessa keskustelussa on useasti todettu, että alueelliset erot eivät saa kärjistyä. Se, kuinka kehitystä käytännössä tasataan, onkin jo vaikeampi juttu. Etenkin, kun EU:n säännöt rajaavat keinovalikoimaa.

- Ongelmia ei ratkaista massiivisilla tulonsiirroilla. Sellainen ei ole mahdollista valtiontalouden, kilpailupoliittisten syiden eikä EU-jäsenyyden vuoksi, johtaja Pentti Mäkinen Keskuskauppakamarista korostaa.

Mäkinen pitää menestyvää yritystoimintaa ankkurina, jolla heikkojen alueiden kehitys voidaan kääntää suotuisaksi. Hän muistuttaa, että heikoilla alueilla julkisen sektorin osuus koko taloudesta on selvästi suurempi kuin menestyvillä alueilla.

- Siihen ei pidä uskoa, että yritykset eivät voisi menestyä suurten keskusten ulkopuolella. Meillä on esimerkkejä yrityksistä, jotka pärjäävät hyvin, vaikka niiden maantieteellinen sijainti ei kehuttava olekaan, Mäkinen toteaa.

Keskuskauppakamarissa työstetään parhaillaan laajaa, syksyllä julkistettavaa selvitystä yritysten alueellisesta sijoittumisesta. Alustavien tulosten perusteella voidaan sanoa ainakin, että yrityksissä tulevaisuutta ei lasketa suorien julkisten tukien varaan.

- Menestyminen edellyttää pikemminkin, että paikkakunnalla on tarjota laajemmin kilpailukykyinen ympäristö, Mäkinen tähdentää.


Kuntien syytä panostaa ympäristöön

Ne seikat, joihin yritykset tuijottavat pohtiessaan sijaintiaan ja investointejaan, eivät yllätä ketään. Yritykset haluavat, että alueella on hyvät kasvuedellytykset ja riittävästi työvoimaa sekä sujuvat liikenneyhteydet.

Tässä törmätään aluepolitiikan kannalta visaiseen ongelmaan. Juuri suurilla keskuksilla on tarjottavanaan kasvuedellytyksiä, työvoimaa ja liikenneyhteyksiä, mutta heikommin kehittyvillä alueilla useinkaan ei.

Mäkisen mukaan syrjäisemmillä seuduilla ei kuitenkaan pidä heittää kirvestä kaivoon. Niillä kun on sellaisia vahvuuksia, jotka vahvimman kasvun alueilta puuttuvat.

- Suurten keskusten ulkopuolella asuinympäristö on yleensä viihtyisämpi ja turvallisempi sekä asuntojen hinnat halvempia, Mäkinen muistuttaa. Hänen mielestään kuntien pitäisikin panostaa pikemminkin ympäristön kehittämiseen kuin yritysten suoraan tukemiseen.

- Yritykset arvostavat aiempaa enemmän asuinympäristöön liittyviä tekijöitä. Tosin sillä edellytyksellä, että paikkakunnalta on mahdollista toimia kansainvälisesti eli että liikenneyhteydet ovat kunnossa, Mäkinen tähdentää.


Tietotekniikka voi tasata kehityseroja

Kansainväliset asiantuntijat mainitsevat tavan takaa Suomen esimerkkinä maasta, jossa tietotekniikasta on tehty menestyksen avain. Mäkisen mielestä tietotekniikka voi olla yksi vastaus myös alueellisen kehityksen kohentamisessa.

- Selvityksestämme näkyy selvästi, että tietotekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen painottuu kasvukeskuksiin. Alueellinen epätasapaino on jopa yllättävän suuri, Mäkinen sanoo.

Hänen mukaansa asiaan sisältyy myös myönteinen puoli. Jos heikommin menestyneet alueet pystyvät tarttumaan paremmin tietotekniikan mahdollisuuksiin, ne voivat kuroa kiinni alueellisia kehityseroja.

- Tietotekniikan hyödyntämiseen ympäri maata pitää panostaa sekä julkisen vallan että yritysten taholta. Heikompien alueiden kehitys edellyttää, että niiden osaamista vahvistetaan, Mäkinen toteaa.


Liikenneratkaisuilla suuri merkitys

Viime aikoina käyty julkinen keskustelu aluepolitiikasta ei Mäkisen mielestä ole mennyt riittävästi asioiden ytimiin. Usein heitetään ilmaan yksittäisratkaisuja, vaikka ongelmiin ei ole muutamaa patenttilääkettä.

- On houkuttelevaa puhua esimerkiksi yrityksille tai työntekijöille suunnattavista verohelpotuksista. Ne eivät kuitenkaan yksinään ratkaise mitään, Mäkinen painottaa.

EU-tukien merkitystä aluekehityksen kannalta ei Mäkisen mukaan pidä vähätellä, mutta ne eivät myöskään ongelmia ratkaise.

- Nyt Suomi on vielä kohtuullisen hyvillä osilla, mutta EU:n laajentuessa tilanne muuttuu huonompaan suuntaan, Mäkinen toteaa.

EU:sta huolimatta eräät aluekehityksen kannalta tärkeät päätökset ovat yhä kansallisissa käsissä. Niistä nousee esiin etenkin liikennepolitiikka, joka käsittää yhtä hyvin tietotekniikan kuin pyörillä ja kiskoilla kulkevan liikenteen.

- Nykyisellä rahoitustasolla tieverkko rappeutuu vähitellen. Poliittisesti täytyy päättää, nostetaanko määrärahoja tai mistä päin maata tiehankkeita karsitaan. Yrityksille liikenneyhteydet ovat tärkeitä, joten liikennepolitiikka on hyvin pitkälle myös aluepolitiikkaa, Mäkinen huomauttaa.

STT-IKK
21.7.2000


Talous -sivulle