Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti
KTM asetti raamit telakkatuelle
Telakkatukea myönnetään kuluvana vuonna yhteensä enintään kuuden miljardin arvoisten rakennus- ja korjaustilausten rahoitukseen. Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi asetuksen telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseen myönnettävästä tuesta torstaina valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan puollon saatuaan.Vuoden 2000 valtion ensimmäisessä lisätalousarviossa kuluvalle vuodelle on telakkatukeen varattu 140 miljoonaa markkaa.
Telakkatuen myöntämisessä otetaan huomioon telakkayrityksen edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, telakkapaikkakunnan työllisyystilanne, uuden teknologian hyväksikäyttö ja kilpailijamaiden myöntämän tuen vaikutus suomalaisen telakkateollisuuden kilpailukykyyn.
Suurten alusten osalta avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 9 prosenttia aluksen sopimushinnasta ja enintään 4,5 prosenttia korjauksen arvosta tai pienaluksen sopimushinnasta. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on tukea myönnettäessä harkintavalta tukiprosentin osalta. Myönnetty tuki maksetaan neljässä erässä työvaiheen mukaan.
EU:n laivanrakennusasetus mahdollistaa vuoden 2000 loppuun saakka hyväksytyn enimmäismäärältään rajoittuvan suoran tuotantotuen antamisen. Tuen saamisen edellytyksenä on, että tarjouskilpailussa on mukana myös vähintään yhden EU:n ulkopuolisen maan telakka.
Sarkomaa paheksuu ministeri Raskin koulupuheita
Kokoomuksen varapuheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee opetusministeri Maija Raskin (sd.) tapaa ottaa kielteinen kanta oppivelvollisuusiän alentamiseen, ennen kuin asiaa selvittävää työryhmää on edes asetettu.Sarkomaa vaati tiistaina, että ministeri Raskin ja hallituksen on paneuduttava siihen, miten ikääntymisen asettamista haasteista selvitään. Sarkomaan mielestä oppivelvollisuusiän alentaminen olisi yksi tapa vaikuttaa siihen, että nuoret siirtyvät nopeammin työelämään.
Hallitus on luvannut ohjelmassaan selvittää edellytykset oppivelvollisuusiän alentamiseen vuodesta 2003 alkaen.
Rask perusteli kielteistä kantaansa kuusivuotiaiden koulunkäyntiin omilla kokemuksillaan.
- Neljän lapsen äitinä arvelen tietäväni jotain asiasta käytännössäkin, Rask sanoi Kansan Uutisten haastattelussa tiistaina.
Rask uskoi, että asia selvitetään "erinomaisen perusteellisesti", kun hän on siitä oman kantansa ilmoittanut.
Rantakangas: Aluepoliittisia ratkaisuja ensi vuoden budjettiin
Aluepoliittisia ratkaisuja ensi vuoden budjettiin peräsi kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.) sunnuntaina Rantsilassa. Hän vaati pääministeri Paavo Lipposta (sd.) lunastamaan annetut lupaukset aluepolitiikan tehostamisesta ensi vuoden budjetista päätettäessä.- Lipponen on useaan otteeseen korostanut tarvetta tehostaa kansallista aluepolitiikkaa, jotta ennätysnopeaksi kiihtynyttä muuttoliikettä voitaisiin hidastaa, Rantakangas muistutti.
Hallituksella on hänen mukaansa käytettävissään riittävästi erilaisia esityksiä, joilla vahvistettaisiin maan syrjäalueiden elinvoimaa. Maakuntien liittojen esitys on Rantakankaan mielestä oikea perusta päätöksenteolle.
- Muuttotappioalueiden asemaa voidaan vahvistaa alentamalla pk-yritysten sosiaaliturvamaksuja, tasaamalla kuljetuskustannuksia sekä ottamalla käyttöön henkilökohtaisia verokannustimia. Muuttotappiokuntien peruspalveluiden turvaaminen edellyttää myös valtionosuusjärjestelmän tarkistamista, Rantakangas totesi.
SKL alentaisi polttonesteiden ja ruoan verotusta
Suomen kristillinen liitto esittää, että ensi vuoden veronalennukset toteutettaisiin keventämällä polttonesteiden verotusta ja ruoan arvonlisäveroa.Puheenjohtaja Bjarne Kallis perusteli puolueensa linjaa keskiviikkona sillä, että kaikki yhteiskuntaryhmät hyötyisivät tällaisesta veroratkaisusta suurin piirtein yhtä paljon samalla, kun inflaatio saataisiin hidastumaan.
- Viime vuosien tuloveronalennukset ovat kasvattaneet tuloeroja, kun kaikkein pienituloisimpien verorasitus on jopa noussut, Kallis sanoi.
Lastensuojelujärjestöt haluavat lasten asiat EU:n perustamissopimukseen
Lastensuojelun keskusliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ovat vedonneet pääministeri Paavo Lipposeen, jotta Suomi ottaisi Eurooppa-neuvoston lokakuisessa kokouksessa keskustelunaiheeksi lasten aseman ja oikeudet.Tällä hetkellä EU:lla ei ole yhtenäistä politiikkaa tai budjettia nuorimmille kansalaisilleen ja perheille.
Lasten suojelemista rajoittaa juridisen pohjan puuttuminen Euroopan unionin perussopimuksista. Lastensuojelujärjestöt haluavat, että EU:n toimivaltaa laajennettaisiin koskemaan myös lapsia. Unionin perustamissopimukseen pitäisi lisätä lasten oikeuksia koskevia kohtia.
Anttila moittii hallitusta liian laajaksi
Eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) mielestä Suomessa on jo toista vaalikautta poikkeusoloihin soveltuva erittäin laajapohjainen hallitus. Anttilan toivomaan "normaaliin parlamentarismiin" olisi siirryttävä viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.- Liian laaja hallituspohja kaventaa helposti eduskunnan valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia, hän moitti sunnuntaina Forssassa.
Anttilan mukaan viimeisin esimerkki hallituksen vahvasta otteesta suhteessa hallituspuolueiden kansanedustajiin on polttonesteiden veron alentaminen. Hän muistutti, että asiaa koskevan aloitteen ovat allekirjoittaneet yli sata edustajaa mukaan lukien suuri joukko hallituspuolueidenkin edustajia.
- Edustajien selvä enemmistö kannattaa suhdanneluontoista polttonesteiden veron alentamista, mutta hallitus vähät on välittänyt näiden kansanedustajien vaatimuksista, hän sanoi.
Koonnut: IKK
21.7.2000
