Animalia: Kehittyvä geenitekniikka kasvattaa eläinkokeiden määrää
Eläinkokeiden määrä on kääntynyt Suomessa uudelleen nousuun 90-luvun puolivälin jälkeen. Eläinsuojeluliitto Animalian mukaan syynä kehitykseen on etenkin uuden geenitekniikan esiinmarssi.Alimmillaan eläinkokeiden määrä oli vuonna 1996, jolloin erilaisissa tutkimuksissa käytettiin noin 110 000 eläintä. Vuonna 1998 tutkimuspöydälle päätyi jo lähes 200 000 eläintä. Lukuihin eivät sisälly kivuttomissa toimenpiteissä käytetyt tai pelkästään kudoslähteiksi kasvatetut eläimet.
- Uuden tekniikan mahdollisuuksista huumaantuneina tutkijat ympäri maailmaa muuntelevat eläinten geenistöä miten haluavat, kertoo Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Riitta Salmi.
Esimerkkinä uudesta tekniikasta Salmi mainitsee kokeet, joissa eläimeen istutetaan jokin sairautta aiheuttava ihmisen geeni. Muun muassa tuskallista niveltulehdusta on testattu siirtogeenisillä eläimillä.
Juliana von Wendtin säätiö rahoittaa sellaisten tutkimusmenetelmien kehittämistä, joissa ei käytetä eläinkokeita.
Salmi myöntää, että uusi geenitekniikka voi joissakin tapauksissa jopa vähentää tarvetta eläinkokeisiin, mutta kokonaisuudessaan vaikutus on negatiivinen.
- Myös yritysten voimakas tulo yliopistomaailmaan on kyseenalainen kehityssuunta, Salmi sanoo.
Yliopistojen ja yritysten lähentymisen pelätään aiheuttavan paineita eläinkokeiden salailuun. Näin tavallisen kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa eläinkokeisiin vähenisivät entisestään.
Salmi kertoi eläintestauksen tilanteesta Animalian tiistaisessa tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Mäntysuopaa ja etikkaa
Animalia haluaa tuoreella Vältä eläinkokeita -kampanjallaan herätellä kuluttajia, jotta nämä vaatisivat vaihtoehtoja eläinkokeille ja eläimillä testatuille tuotteille.
Toistaiseksi maa- ja metsätalousministeriö myöntää korvaavien menetelmien kehitykseen vain noin 100 000 markkaa vuodessa.
Viidessä Euroopan maassa viime vuonna tehty mielipidetutkimus kertoo, että noin 70 prosenttia ihmisistä haluaisi kieltää eläinkokeet. Yli 90 prosenttia oli sitä mieltä, että eläinkokein testatut tuotteet pitäisi merkitä selvästi. Suomi ei ollut mukana tutkimuksessa.
Kosmetiikan lisäksi myös kemikaaleja, lisäaineita, lääkkeitä ja puhdistusaineita testataan eläinkokein. Animalia muistuttaa, että mitä vanhempi esimerkiksi jokin puhdistusaine on, sitä epätodennäköisempää on se, että sitä enää kehitettäisiin eläinkokeilla. Tällaisia vanhoja, hyväksi havaittuja aineita ovat muun muassa mäntysuopa ja etikka.
Kansainvälistä koe-eläinpäivää vietetään maanantaina 24. huhtikuuta.
STT-IA
21.4.2000
