Talouskasvu hidastuu hieman
Aktian Tyrväinen: Pörssikurssien 25 prosentin romahduskaan ei enteile vielä lamaa
Vaikka pörssikurssien rytinä alaspäin on New Yorkin vetämänä on ollut hurjaa, suhteellisuuden taju on syytä säilyttää, sanoo Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen.Suomalaisittain tärkeä teknologiapainotteinen Nasdaq -indeksi on pudonnut maaliskuun kymmenennen päivän huippulukemista 25 prosenttia, mutta silti ollaan vielä joulukuun alkupuoliskon tasossa.
Taustalla on niin jyrkkä nousu jo parin vuoden ajalta, että 25 prosenttia alentunutkin taso on vielä hurjan paljon korkeammalla kuin taso vuotta aikaisemmin.
Säästöpankki Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen toteaa, että aikaisemmin 25 prosentin laskua olisi luonnehdittu romahdukseksi, mutta koska monet ovat mielessään odotelleet tällaista, ei paniikkiin ole syytä. Tilannetta on osattu odottaa.
Tyrväinen osoittaa 5000 yritystä kuvaavaa Wilshire -indeksiä, joka kattaa 92 prosenttia Yhdysvaltain koko osakemarkkina-arvosta. Se kertoo muita kattavammin, mitä Yhdysvaltain osakemarkkinoilla todella tapahtuu.
Se on laskenut muutaman viikon takaisesta huipusta vain kymmenisen prosenttia ja on yhä yli kymmenen prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten. Osa sijoittajista on siirtynyt teknologiasta takaisin perinteisiin osakkeisiin.
- Näin osakemarkkinoilla pitikin käydä ja pitääkin käydä. Kyse on aina vain siitä, ettei kukaan osaa tarkalleen ennakoida minä sateisena keskiviikkona jotakin tapahtuu ja käänne on käsillä. Sitäkään ei pysty sanomaan ennen kuin jonkun ajan kuluttua, oliko kyse käänteestä vai notkahduksesta.
Taustalla kova kulutuskysyntä
Tyrväinen muistuttaa, että pörssikurssien luonne ja elämäntapa on se, että ne menevät ylös ja alas.
- On luontevaa, että sahausliikkeet ovat suuria tilanteessa, jossa kukaan ei ole oikein varma suunnasta.
Suomessa seurataan tiiviisti tapahtumia Yhdysvalloissa, koska sama analogia pätee muuallakin. Osakemarkkinoiden sisäisessä epävarmuudessa on kyse teknologiayritysten omasta arvostustasosta ja siitä, onko tulevaisuutta arvioitu oikein.
Samoin pitäisi suhde vaihtoehtoisiin, lähinnä perinteisiin toimialoihin olla kohdallaan. Kolmantena tekijä vaikuttaa Yhdysvaltojen rahapolitiikan epävarmuus, USA:n keskuspankin toimet.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on Aktian pääekonomistin mielestä tehnyt kristallinkirkkaaksi sen, että se näkee inflaatioriskien ja vaihtotaseen rajun alenemisen takana liian kovan kotimaisen kulutuskysynnän. Kysyntä on niin voimakkaasti kasvavaa, ettei kotimainen tuotanto edes tuottavuusbuumin ja uuden talouden tukemana pysty sitä tyydyttämään.
Keskuspankki toteaa myös, että vahvan kulutuskysynnän takana on nimenomaan pörssikurssien voimakas nousu. Kyse on siis ns. varallisuusvaikutuksesta. Kotitaloudet katsovat, että salkun arvo on noussut eli on varaa kuluttaa eikä ole tarpeen säästää pahan päivän varalle.
Keskuspankin tähtäimessä on helpottaa vaihtotaseen ja ulkoisen tasapainon ongelmia ja inflaatiota rauhoittamalla osakemarkkinoita. Keskuspankin intresseissä on saada painettua osakemarkkinoita sen verran alas, etteivät kotitaloudet tuntisi itseään niin varakkaiksi, että ne voisivat edelleen kasvattaa kulutustaan enemmän kuin juoksevat tulot kasvavat.
Kasvu hidastuu hieman
Tyrväinen ei jaksa uskoa, että pörssikurssit ajaisivat Suomen lamaan. Hän viittaa amerikkalaisarvioihin, joiden mukaan 25 prosentin pörssikurssien aleneminen vähentäisi vuoden perspektiivillä yksityistä kulutuksen kasvua noin prosenttiyksikön.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tämän hetken viidestä prosentista neljään. Muutos alentaisi bruttokansantuotteen kasvuvauhtia 0,6-0,7 prosenttia. Siis USA:ssa neljästä ja puolesta prosentista vähän alle neljään.
- Sillä on siis selvästi kasvua hidastava vaikutus, mutta ei kasvua tappava vaikutus. Suomessa vaikutus olisi vähäisempi, koska osakesäästäminen ei ole ollenkaan yhtä yleistä kuin Yhdysvalloissa.
Tyrväinen puolittaakin vaikutuksen näppituntumalta. Varallisuusvaikutus saattaisi siten olla Suomessa puolen prosenttiyksikön luokkaa, mikä merkitsisi 0,3-0,4 prosenttia muutosta bruttokansantuotteen kasvuun. Vaikutus olisi negatiivinen, mutta lamasta ei voida puhua.
Jos suomalaisten innostus osakesäästämiseen kasvaa nähtyä vauhtia, varallisuusvaikutus ja pörssikurssien vaikutus kulutukseen lienee esimerkiksi viiden vuoden kuluessa paljon suurempi.
MARGIT HARA
21.4.2000
