Kyselyn mukaan suomalaisilla on voimakas kansallistunto
Euron kannatus laskenut rajusti Suomessa
Yhteisvaluutta euron kannatus on laskenut selvästi Suomessa. Keskiviikkona julkistetun Eurobarometrin mukaan 49 prosenttia suomalaisista vastustaa yhteisvaluuttaa. Vastaajista 47 prosenttia pitää euroa myönteisenä asiana.Suomessa vastustus on voimakasta, sillä Euroopan unionissa vastustajia on keskimäärin 32 prosenttia. Suomessa vastustajien määrä on noussut EU-maista eniten, 12 prosenttiyksiköllä edellisestä kyselystä.
Eurobarometrin tutkimus on tehty viime vuoden lopulla. Edellisessä viime vuoden keväänä tehdyssä kyselyssä euroa kannatti Suomessa 58 prosenttia ja vastusti 37 prosenttia vastaajista.
Kiinnostus euroon jakoi kansaa. 51 prosenttia suomalaisista oli erittäin tai melko kiinnostunut eurosta, mutta 48 prosenttia ei ollut kovin tai lainkaan kiinnostunut yhteisestä rahasta.
Suomalaisista 97 prosenttia katsoo saaneensa riittävästi tietoa yhteisestä valuutasta. Vain Luxemburgin asukkaat ilmoittivat olevansa yhtä informoituja.
Eniten suomalaiset katsoivat saaneensa tietoa eurosta television ja sanomalehtien välityksellä.
Toisaalta vain kymmenen prosenttia suomalaisista osasi kertoa euron arvon Suomen markkoina. Yksi euro on 5,94573 markkaa. Irlannissa ainoastaan yksi sadasta tiesi euron oikean arvon omassa valuutassaan. Parhaiten euron arvo tunnetaan Hollannissa.
Yhteisvaluutan kannatus on suurinta Italiassa, Luxemburgissa ja Irlannissa. Suomeakin enemmän vastustajia on euroalueen ulkopuolisissa maissa Britanniassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Eniten euroa vastustavat eläkeläiset, työttömät ja ruumiillista työtä tekevät.
Tiedot ilmenevät yleistä mielipidettä koskevasta Eurobarometri- tutkimuksesta, jonka EU:n komissio julkisti keskiviikkona. Viime vuoden loka-marraskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi jokaisessa jäsenmaassa keskimäärin tuhat yli 15-vuotiasta.
Eurobarometrissa todetaan erikseen suomalaisten asenteen muuttuminen euron osalta, mutta ei pohdita sen syitä. Todennäköisesti suhtautumiseen on vaikuttanut euron kurssin heikkeneminen ja kasvanut tietoisuus siitä, että Suomen markat ovat katoamassa markkinoilta.
Eurosetelit ja kolikot lasketaan liikkeelle vuonna 2002. Euro otettiin viime vuoden alussa käyttöön tilivaluuttana Suomessa ja kymmenessä muussa EU-maassa.
Suomalaiset ylpeitä itsestään
Suomessa on kyselyn mukaan voimakas kansallistunne. 61 prosenttia koki olevansa ennen muuta suomalaisia. Vastaavasti suomalaiset suhtautuivat EU-maista epäilevimmin eurooppalaisuuteen.
Suomalaisista 65 prosenttia oli hieman tai täysin eri mieltä sellaisen kulttuuri-identiteetin olemassaolosta, jonka kaikki eurooppalaiset jakaisivat.
Suomen ohella myös Britanniassa (67 prosenttia), Ruotsissa (61) ja Kreikassa (60) suuri enemmistö tunsi kansallisen identiteetin olevan vallitseva. Esimerkiksi Kreikassa kansallistunne on kasvanut 10 prosenttiyksiköllä. Syynä uskotaan olevan Kosovon pommitukset viime vuonna, jotka lisäsivät EU:n vastustusta Kreikassa.
Luxemburgissa, missä asuu paljon eri maiden kansalaisia, 20 prosenttia kokee olevansa vain eurooppalaisia. Myös Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Belgiassa samastutaan keskimääräistä enemmän eurooppalaisuuteen, joskin selvä enemmistö on kansallisidentiteetin takana.
Suomalaisista 92 prosenttia on barometrin mukaan ylpeitä kansallisuudestaan. Vain Kreikassa (97 prosenttia), Irlannissa (96) ja Britanniassa (94) kansallisylpeys on vielä korkeampi.
Hännillä ovat saksalaiset, joista 25 prosenttia ei ole kovin tai lainkaan ylpeitä kansallisuudestaan. Belgiassa ylpeyttä ei tunne 24 prosenttia vastaajista.
Patriootteina pidetyistä ranskalaisistakin yllättäen vain 85 prosenttia katsoo olevansa passistaan ylpeitä.
STT-MH
21.4.2000
