Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kuluttajien helpot ruokavalinnat teollisuuden mieleen



Tulevaisuudessa valmisruokien käyttö lisääntyy ja perheiden yhteiset ruokahetket käyvät entistä harvinaisimmiksi. Nykyihmisten yksilökeskeisessä ja kiireisessä elämäntyylissä ruokavalinnoissa ja ruoanvalmistustavoissa korostuvat helppous ja mukavuus eli convience-suuntaus.


Elintarviketeollisuus ja kauppa puolestaan hyötyvät einesten ja pitkälle jalostettujen tuotteiden kasvavista markkinoista, sillä niistä saa paremman katteen kuin raaka-aineista, todetaan Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreessa julkaisussa.

- Kauppojen valmisruokavalikoimat ovat merkittävästi kasvaneet ja on selvää, että myös tarjonta luo kysyntää. Elintarviketeollisuus panostaa todella paljon valmisruokien tuotekehitykseen, sillä se tuo kasvumahdollisuuksia muuten hitaasti kasvavalle elintarviketuotannolle ja kaupalle.

- Suomen väkiluku ei kasva voimakkaasti eivätkä ihmiset syö ratkaisevasti aiempaa enempää, joten valmisruoat antavat enemmän lisäarvoa kuin perinteisiä raaka-aineita tuotettaessa, selventää tutkimuksen tekijä, erikoistutkija Johanna Varjonen.

Varjonen on tutkinut maassamme tapahtuneita ruokatottumusten ja ruokatalouden hoidon muutoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Tutkimusaineistona on käytetty eri markkinatutkimuslaitosten kokoamia aineistoja.

Ruokatottumusten muutosten seuranta rajoittuu pakattuihin elintarvikkeisiin, sillä aineisto ei antanut mahdollisuutta tulkita esimerkiksi tuoreiden kasvisten kulutustottumuksia.


Nuoret haluavat nopeutta

Valmisruokia ostavat erityisesti yksinasuvat ja lapsiperheet. Nuorimmat ikäluokat valmistavat ruokaa raaka-aineista lähtien selvästi harvemmin kuin kuin yli 45-vuotiaat. Vielä joka toinen talous valmistaa ruoan arkisinkin raaka-aineista lähtien, mutta esikäsitellyt ja nopeasti kypsyvät tuotteet ovat päivän kova sana.

Varjosen mukaan tarvittavien taitojen ja rutiinien puuttuessa kynnys perinteisten ruokien valmistamiseen kohoaa edelleen.

- Myös ruoanlaittoa harrastavat nuoret tulevat tulevaisuudessakin käyttämään nopeasti valmistuvia raaka-aineita. Esimerkiksi nuoret suosivat kokatessaan broileri- ja lihasuikaleita ja vain harva kypsentää kokonaisia paisteja, Varjonen tiivistää.

Ateriointitavat ovat muuttuneet Varjosen mukaan 1980-luvun alusta hitaasti. Aterioiden määrä on vähentynyt ja välipalojen vastaavasti lisääntynyt.
- Noin joka neljännessä perheessä on luovuttu yrittämästä löytää yhteistä ruoka-aikaa, toteaa Varjonen.

- Viime vuosikymmenellä kiinnitettiin paljon huomiota ruoan hintaan. Ruoan kalleuden ja halpuuden on nähty olevan tärkein ruoan valintaan vaikuttava tekijä, mutta ruokatalouden hoito on kuitenkin moniulotteinen kokonaisuus, jossa talouden tulojen osuus ei nouse kovin selkeästi esille, huomattaa Varjonen.

- Suurituloiset ostavat luonnollisesti kallita raaka-aineita enemmän kuin vähemmän ansaitsevat. Ruoka-aineiden monipuolisen käytön suhteen tuloilla ei vaikuta olevan merkitystä aivan pienituloisia lukuun ottamatta, toteaa Varjonen.

FF-IA
21.4.2000


Ajassa -sivulle