Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Japanissa vaihtui pääministeri mutta ei talouspolitiikka



Japanissa vaihtui pääministeri mutta talouspolitiikka ei muutu ainakaan ennen syksyn vaaleja. Maan taloudessa on tapahtunut hiukan myönteistä kehitystä, mutta ilman reipasta uudistushenkeä ei hallitus pitkälle pötki.


Japanin pääministerin Keizo Obuchin äkillinen vakava sairastuminen, ja Yoshiro Morin nousu uudeksi pääministeriksi tämän kuun alussa saivat maailman huomion taas kiinnittymään Japanin talouden ongelmiin.

Siinä missä Yhdysvallat on puuskuttanut taloudellisen menetyksen aallonharjalla, on Japani maannut lamautuneena punkan pohjalla. Japanin viralliset talousluvut näyttävät laman pahimman vaiheen ehkä jo jääneen taakse, mutta nousevan auringon maassa säätila ei vielä näytä kovin kirkkaalta.

Uudelta pääministeriltä ei odoteta ryhtyvän uudistuksiin, vaan hänen tehtävänään on viedä hallitseva liberaalidemokraattinen puolue viimeistään lokakuussa pidettäviin parlamenttivaaleihin mahdollisimman vähin vaurion.

Valtionvelka on huikea ja kuluttajien luottamus talouteen edelleen huono, mutta Japanin hallitus odottelee kaikessa rauhassa vaaleja.


Tunnelma kuin kehnossa haiku-runossa

Japanin talous on viime vuodet ollut sairaana, mutta potilaan tila on oudosti vaihdellut. Vuonna 1997 kesä-syyskuussa kansantuotteen kasvu notkahti 2 prosenttia miinukselle, mutta tokeni 1 prosentin kasvuun loppuvuodesta. Sitten talous taas heikkeni, ja sitä jatkui koko seuraavan vuoden 1998.

Viime vuoden alkupuolella näytti talous pääsevän jaloilleen, mutta vuoden toisella puoliskolla talous heikkeni jälleen. Kesä-syyskuussa talous laski yhden prosentin, ja loka-joulukuussa 1,4 prosenttia. Tämän vuoden alussa talouskasvu on taas vaihteeksi pompannut liikkeelle.

Japanin virallisiin talouslukuihin on The Economist -talouslehden mukaan syytä suhtautua epäilevästi. Kyse ei kuitenkaan ole harhautuksesta vaan huonosta tilastoinnista.

Kansantuotteen laskentaan käytettyjä tietoja on usein korjailtu ja tiedoissa on puutteita, esimerkiksi koskien tietotekniikka-alan investointeja. Lisäksi tilastojen kausitasoitukset ovat lehden mukaan tehty raa'alla ja vanhanaikaisella tavalla.

Hallituksen on ollut erityisen vaikea arvioida yksityistä kulutusta. Esimerkiksi kotitalouksien kulutusta arvioidaan alle 8.000 kotitalouden otannan perusteella, eikä kaikkia uusia tuotetta kuten kännyköitä oteta huomioon ollenkaan. Myös vähittäiskaupan myyntiä koskevat tiedot ovat Economistin mukaan epäluotettavia.

Niinpä kansantuotteen todellisesta kehityksestä on erimielisyyttä viranomaisten kesken. Japanin ulkomaankauppa- ja teollisuusministeriö tekee arvionsa enemmän talouden tarjontapuolen pohjalta, ja heidän lukunsa ovat hallituksen virallisia lukuja myönteisempiä.

Ministeriön laskelmien mukaan kansantuote ei suinkaan vähentynyt 2 prosenttia viime vuoden kesä-syyskuussa, vaan kasvoi 1,1 prosenttia.


Onko haikussa yllättävä käänne?

Joka tapauksessa tämän vuoden tammi-maaliskuulle ennustellaan taloudellista kasvua. The Economistin mukaan on puhuttu jopa nopeimmasta kasvusta sitten 70-luvun. Alustavien epävirallisten arvioiden mukaan Japani olisi saavuttanut 0,6 prosentin talouskasvun maaliskuussa päättyneen budjettivuoden aikana, mikä on varsin hyvä tulos ajatellen laman syvyyttä.

Teollisuustuotanto on kasvanut Japanissa,ja hallitus odottaa sen kasvavan myös tänä vuonna. Yritysten investoinnit ovat myös kasvussa, ja yritysten voitot ovat kasvaneet.

Japanissa kuten muuallakin kasvu on erityisen nopeaa tietotekniikassa. Suurilla yrityksillä on edelleen ylikapasiteettia, mutta se ei silti poista investointien tarvetta yritysten siirtyessä uuteen tekniikkaan.

Myös kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on ilmeisesti kasvanut, eikä rahoitusektorin romahdusta pelätä enää yhtä paljon kuin aikaisemmin. Niinpä säästämisaste saattaa hyvinkin laskea ja kulutus lähteä taas kasvuun. Kulutuksen kasvu piristäisi taloutta ja voisi jopa parantaa työttömyystilannetta.

Hallitus on myös edistynyt rahoitussektorin uudistamisessa. Uudistukset aloitettiin näyttävästi vuonna 1998 niin sanotulla "isolla pamauksella", jolla purettiin sektorin säännöstelyä. Economistin mukaan rahoitusektorin vapautuminen on alkanut hajottaa keiretsuiksi kutsuttuja pankkien ja suuryritysten korporatiivisia ryhmittymiä.

Keiretsut ovat tukahduttaneet kotimaisen ja ulkomaisen kilpailun hallitsemiltaan liike-elämän aloilta. Tälläisen ryhmän sisäiset sidonnaisuudet on vahvistettu osakkeiden ristiinomistuksilla.

Keiretsujen vallan murentuminen on hidasta mutta tervettä, ja se antaa paremmat toimintamahdollisuudet uusille yrityksille, joita perustetaan esimerkiksi rahoitusalalle ja uuden teknologian aloille.


Kehnon haikun käänne on aina epäilyttävä

Hallitus on siis jossain määrin onnistunut maan talouden suunnan kääntämisessä, mutta kehityksen jatkosta ei ole takeita. Talouden lukujen kaunistuminen on saatu aikaan finanssipoliittisin toimenpitein.

Talouteen on pumpattu tavattoman suuria lisäbudjetteja, veroja on alennettu, pankeille on annettu tukea ja pienyritykset ovat saaneet lainatakauksia. Mutta miten käy talouden, kun valtion rahat loppuvat?

Japanin valtionvelka on kasvanut teollisuusmaiden suurimmaksi, joidenkin laskelmien mukaan se olisi jopa174 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallitusta on myös syytetty siitä, että tukirahaa on syydetty liberaalidemokraattisen puolueen tukijoille.

Erityisesti rakennusteollisuus on ollut hallituksen suosiossa. Rahat olisi voitu käyttää kannattavimpiinkin hankkeisiin.

Toisaalta taloustilanne on ollut poikkeuksellisen heikko, jopa niin, että hinnat ovat alkaneet laskea eli maassa on ollut hintadeflaatio. Korkotasokin on ollut niin alhaalla, että sitä ei ole enää voinut laskea. Tietenkin Japanin keskuspankki voisi löysätä rahapolitiikkaansa yksinkertaisesti painamalla lisää rahaa, mutta sille linjalle ei ole haluttu lähteä.

Heikon talouskasvun lisäksi Japanin taloutta piinaavat muutkin ongelmat. Konkurssien määrä on tänä vuonna taas alkanut kasvaa. Pankeilla on yhä läjäpäin roskalainoja rasitteenaan, ja niiden on edelleen pakko vähentää lainanantoaan. Tästä kärsivät erityisesti pienet yritykset, joita Japanisssa on paljon.

Suuret yritykset puolestaan jatkavat välttämätöntä uudelleenorganisointiaan. Velkoja vähennetään ja ylimääräistä henkilökuntaa ja kapasiteettia supistetaan. Tämä tietää lyhyellä tähtäimellä työttömyyden kasvun jatkumista.


Haikun loppusäe yhtä mitätön kuin alkukin

Sairastuneen Keizo Obuchin kokoomushallitusta arvosteltiin turhan varovaiseksi. Uuden hallituksen ei uskota tuovan mitään muutoksia talouspolitiiikkaan.

Hallitseva liberaalidemokraattinen puolue on jähmeä uudistuksille, ja talousreformit ovat edenneet hitaasti, koska puolue on pyrkinyt välttämään eri intressiryhmien ja tukijoidensa ärsyttämistä.

Ennen vaaleja tuskin tapahtuu poliittisesti mitään järisyttävää. Uusi pääministeri Yoshiro Mori on selvästi vain välivaiheen mies, jonka ainoana tehtävänä on viedä puolue vaaleihin ilman suuria ongelmia.

Hallituksen on järjestettävä parlamenttivaalit viimeistään lokakuussa. Obuchin sanotaan halunneen pitää vaalit vasta heinäkuussa Okinawalla pidettävän G8-kokouksen jälkeen, jolloin pääministerin sädekehä olisi kirkkaimmillaan.

Tälläiseen vetkutteluun ei Japanilla oikeastaan olisi varaa. Japani tarvitsee selkeän talouspoliittisen uudistusohjelman, pätevän pääministerin sitä vetämään ja toimeen pitäsi ryhtyä viivyttelemättä. Japanilaiset ovat kypsyneet politiikkaan, joka ei näytä johtavan paljon mihinkään, eikä heidän luottamuksensa talouteen parane valtion velkaa kasvattamalla.

HEIKKI JANTUNEN
21.4.2000


Ulkomaat -sivulle