Uutuuskirja esittelee 27 kotimaista hyötykasvia
Kasveista löytyy lääke moneen vaivaan
Tienpientareilla, metsissä ja pihoilla kasvaa lukuisia kasveja, joista löytyy apua monenlaisiin vaivoihin. Nämä hyötykasvit kiehtovat yhä useampia, sillä kiinnostus terveisiin elintapoihin on jatkuvasti lisääntynyt.Yksi merkki tästä ilmiöstä on Henriette Kressin tuore kirja Mintusta voikukkaan, joka esittelee 27 kotimaista käytännön lääkekasvia käyttötapoineen.
Kirjan kasvit ovat joko luonnonvaraisia tai helposti puutarhaan kotiutuvia. Lukijoille esitellään vadelman, voikukan ja piharatamon kaltaisia tuttuja kasveja, sekä oudompia lajeja.
Yhteistä yrteille on käyttökelpoisuus niin ruuanlaitossa kuin monenlaisten pikkuvaivojen lääkinnässäkin.
Kirjoittaja kokeillut lähes kaikki ohjeet
Kasvien ominaisuudet ja käyttötavat ovat yllättävänkin monipuolisia. Unistaan saa mielenkiintoisempia laittamalla tyynyynsä kuivattua pujoa. Tosin jotkut kuulemma näkevät pujon vaikutuksesta vähän liiankin levottomia unia.
Peltokortteella voi kiillottaa tina-astioita ja timjamista tehty tee lieventää juhlinnan ikäviä jälkiseurauksia. Horsma nitistää hiivatulehdukset ja virtsateiden tulehduksiin tehoaa karpalo.
Jotkut kirjassa neuvotuista konsteista saattavat tuntua uskomattomilta. Kress kuitenkin kertoo testanneensa itse kirjan niksit. Tai ainakin melkein kaikki niistä.
- En ole kokeillut, miten istumakylvyt puolukanlehtivedessä synnytyksen jälkeen tehoavat. En ole synnyttänyt, nauraa Kress.
Puolukanlehtikylvyn kerrotaan auttavan synnytyksen jälkeisiin kolotuksiin ja auttavan kehoa palautumaan raskautta edeltävään kuntoon.
Kressin teoksessa painotetaan, ettei yrttilääkinnällä ole tarkoitus korvata perinteistä lääketiedettä, vaan täydentää sitä. Yrttejä suositellaan esimerkiksi flunssan kaltaisiin lieviin vaivoihin, mutta vakavammat taudit neuvotaan hoidattamaan lääkärillä.
Uudelle yrttikirjalle oli selvä tilaus
Suomalaisten kasvien hyötykäytöstä on julkaistu kirjoja aikaisemminkin. Esimerkiksi Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat vuodelta 1942 on muodostunut klassikoksi. Lisäksi kansainvälistä kasvilääkinnästä kertovaa kirjallisuutta on käännetty suomeksi runsaasti.
Kressin mielestä uudelle kirjalle oli kuitenkin selvä tilaus.
- Monet kirjat kertovat siitä, mitä pitää ostaa luontaistuotekaupoista. Ne eivät keskity tarpeeksi yrtteihin, Kress kritisoi.
Kressin mielestä ulkomaiset yrttikirjat eivät aina ole kovinkaan käyttökelpoisia. Niissä kerrotaan paljon kasveista, joita ei Suomessa kasva. Myös alan vanhemmissa kotimaisissa teoksissa on puutteita. Varsinkin tiedot kasvien mahdollisista haittavaikutuksista ovat puutteellisia tai vanhentuneita.
Selvimmin Kressin kirja poikkeaakin edeltäjistään siinä, että sen varoitukset kasvien riskeistä ovat mahdollisimman ajantasaisia. Esimerkiksi kuisma ei sovi masennuslääkkeitä käyttäville ja minttu pienille lapsille.
Tarinaa olisi riittänyt kahdeksikin kirjaksi
Lääkinnän lisäksi kirjan kasvit käyvät myös ruuanlaittoon. Horsman lehdistä voi keittää teetä, peltokortteen versoja voi käyttää parsan tapaan ja riisi saa kehäkukasta kauniin keltaisen värin.
Mintusta voikukkaan -kirjan 27 kasvia eivät suinkaan ole ainoita kotimaisia lääkekasveja. Kressiltä löytyisi aineistoa useampaan kirjaan. Tähänkin teokseen oli ensimmäisissä luonnoksissa mahdutettu 50 erilaista yrttiä käyttötapoineen, mutta kustantajan pyynnöstä kirjaa piti supistaa.
- Minun piti karsia kasvien määrä puoleen eli kahteenkymmeneenviiteen. Omin lupineni menin sitten lisäämään kirjaan vielä kaksi lajia joita ei mielestäni voinut jättää pois, nauraa yrttikirjailija.
Saattaa siis olla, että kotimaisista lääkekasveista ilmestyy joskus toinenkin Henriette Kressin kirja. Materiaali kun on jo pitkälti valmiina.
STT-VT
21.4.2000
