Hyöty on Suomessa kansainvälistä huippua
Koulutus palkitsee ketä palkitsee
Keskivertosuomalainen hyötyy koulutuksestaan sekä työnsaannissa että palkassa kansainvälisesti verrattuna erittäin hyvin. Hyöty kuitenkin jakautuu eri ryhmille eri tavoin, kertovat Suomen Akatemian laajan tutkimusohjelman tulokset.Jokainen lisävuosi koulutuksessa nostaa periaatteessa palkkaa kahdeksasta yhdeksään prosenttia. Tuotto on pysynyt osapuilleen samana 80-luvun alkupuolelta asti. Aiemmasta poiketen yksityisellä hyödytään nykyään koulutuksesta siinä kuin julkisellakin.
Miehet ovat perinteisesti hyötyneet tutkinnoistaan naisia enemmän. Etenkin viime nousukauden aikana nimenomaan miesten väliset, koulutukseen perustuvat palkkaerot kasvoivat yrityksissä nopeasti, mutta laman myötä tilanne tasaantui ja koulutus alkoi auttaa naisia siinä kuin miehiäkin pysymään edes kiinni uransa syrjässä. Julkisella sektorilla sukupuolten erot ovat lievempiä.
Myös henkilöstökoulutukseen osallistuminen tuntuu enemmän miesten palkkapussissa. Kaikkein vähiten kouluttautumisestaan hyötyvät julkisella sektorilla työskentelevät naiset. Naiset ja miehet näyttävätkin monessa suhteessa toimivan eri työmarkkinoilla.
Nousukausi voi taas eriyttää
Mikään tilasto ei vielä kerro, jakaantuuko koulutushyöty vielä laman taituttuakin yhä tasaisemmin vai palauttiko talouskasvu kuvion entiselleen.
Tutkijalla on kuitenkin epäilyksensä.
- Monet piirteet viittaavat siihen, että naisten asema työmarkkinoilla on heikentynyt, arvioi dosentti Rita Asplund Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.
Lamaa edeltävän esimerkin lisäksi tähän suuntaan viittaa esimerkiksi liitto- ja henkilökohtaisten työehtosopimusten lisääntyminen. Miesten tiedetään menestyvän näissä neuvotteluissa naisia paremmin. Lisäksi nykyisillä, koulutusta kysyvillä kasvualoilla eli etenkin tekniikan parissa työskentelee vain vähän naisia.
Asplund huomauttaa, että myös tuottoalojen nopea kehitys voi olla ongelma perhettä perustaville naisille. Äitiyslomalta on vaikea palata töihin, jos vaikkapa yrityksen myymät tuotteet menevät kokonaan uusiksi parissa vuodessa.
Perhetausta ratkaisee yhä
Tuottoisaan koulutukseen hakeutumista puolestaan säätelee edelleen oleellisesti perhetausta, vaikka sekä alueelliset että yhteiskunnalliset erot kouluttautumisessa ovat aiempaan verrattuna vähentyneet.
Vielä 90-luvullakin ylempien toimihenkilöiden sekä yrittäjien lapset osallistuivat korkeakoulutukseen suhteessa neljä kertaa enemmän kuin työntekijäkodeissa kasvaneet.
Arvostetuilla eliittialoilla ero oli vielä suurempi, ja toisaalta juuri näiden alojen - lääketieteen, kauppatieteen, oikeustieteen tai teknisten alojen - opiskelijat sijoittuvat työmarkkinoille nopeasti ja hyviin asemiin.
Esimerkiksi Jyväskylässä kokonaista ikäluokkaa koskevassa tutkimuksessa todettiin, että oppilaan tausta selittää merkittävästi myöhempää elämänuraa. Koulu saattaa jopa kasvattaa oppilaiden eroja enemmän kuin tasoittaa niitä.
Koulut hyötyvät oppilaistaan
Toisen tutkimuksen mukaan oppilaiden tausta selittää myös lukioiden toiminnan tehokkuutta enemmän kuin opettajien koulutus ja kokemus tai koulun tilat ja varustelu. Koulun tehokkuus siis riippuu ratkaisevasti siitä, ketä se pääsee opettamaan.
Tutkijat totesivat myös, että lukio-opetuksen onnistuminen ylioppilasarvosanoilla mitattuna vaihteli useimmissa kouluissa vuodesta toiseen huomattavasti. Eri koulujen yo-arvosanojen julkaiseminen esimerkiksi tiedotusvälineissä onkin "huonoa kuluttajavalistusta", sillä yhden vuoden tuloksilla ei juuri ole ennuste-arvoa, katsoo professori Heikki Loikkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Koulutuksen vaikuttavuus -tutkimusohjelma alkoi 1995. Siihen sisältyi kaikkiaan 15 erillistä tutkimushanketta, joissa selvitettiin koulutuksen vaikutuksia yksilön, työyhteisön, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, työministeriö, opetusministeriö ja Opetushallitus.
STT-IA
21.4.2000
