Isot lääkeyhtiöt ulkoistavat tutkimustaan
Suomessa vajaa sata bioteollisuusyritystä
Suomessa on paljon vahvaa bioteollisuuden osaamista ja tutkimusta. Alalla monen yrittäjän tausta on yliopistomaailmassa tai lääketeollisuudessa. Suuntaus on, että isot lääkeyhtiöt ulkoistavat tutkimustaan ja näin syntyy uusia bioteollisuusyrityksiä.
Maassamme on hieman yli 90 bioteollisuusyritystä, joista iso osa on syntynyt 1990-luvulla. Suomalaisista bioteollisuuden yrityksistä puolet on keskittynyt lääkkeiden ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämiseen. Toinen puoli on entsyymituottajia, biotekniikkaa hyödyntäviä elintarvike- tai kemianyrityksiä.
USA:han verrattuna Suomen bioteollisuus on pientä, mutta eurooppalaisista bioteollisuusyrityksistä kymmenesosa on suomalaisia. Suomalaisten bioteollisuusyritysten liikevaihto viime vuonna oli noin 3,2 miljardia markkaa. Jos isot lääkeyritykset otetaan mukaan laskuihin, yhteinen liikevaihto nousee 7,4 miljardiin markkaan.
Yritysten palveluksessa oli 3 200 työntekijää, lääkefirmat mukaan laskettuna 5 600 työntekijää. USA:ssa oli vuoden 1998 lopussa noin 1 300 bioteollisuusyritystä ja näiden palkkalistoilla oli 153 000 työntekijää.
Iso ja pienen yhteistyö
Suomalaisyhtiöitä on moitittu huonosta kaupallisuuden ja markkinoinnin osaamisesta. Ideoita on ja tutkimusta tehdään, mutta idean vieminen tuotteeksi kangertelee.
Bioteollisuudessa markkinointiosaamisen puute ei välttämättä ole iso haitta.
- Näiden yhtiöiden omistajat panostavat osaamiseen ja kehitystyöhön ansaiten sillä, bioteollisuutta seuraava analyytikko Outi Bengs Pankkiiriliike Evlista sanoo.
Bengsin mukaan maailmalla on varsin yleistä, että isot lääkeyhtiöt ulkoistavat tutkimustoimintaansa ja hankkivat mielenkiintoisia, lupaavia lääkekandidaatteja pikkuyhtiöiden kautta.
Tällainen verkostuminen hyödyttää kumpaakin osapuolta. Pienyhtiöillä ei aina ole varaa viedä tuotekehitystä myyntilupahakemusasteelle. Näin iso yhteistyökumppani on isoksi avuksi.
Ison lääkeyritys taas mielellään omassa tutkimuksessaan keskittyy tuotteisiin, joita myydään suuria määriä ympäri maailmaa. Siksi esimerkiksi pienemmille ryhmille tarkoitettujen lääkkeiden tutkimus on mielekästä hankkia ulkopuolelta.
Sitra uskoo bioalaan
Yritysten rahoittamiseen ja kehittämiseen keskittyvässä Sitrassa bioala koetaan tärkeäksi tulevaisuuden alaksi.
Sitran sadasta kohdeyrityksestä nelisenkymmentä toimi biotekniikassa ja/tai lääketieteessä ja biotiimin sijoituksista vastaavan johtajan Hannu Hanhijärven mukaan Sitra pyrkii kasvattamaan alan salkkuaan, joka nyt on noin 200 miljoonaa markkaa.
Viime vuonna biosalkku kasvoi 50 miljoonaa, mutta tälle vuodelle on budjetoitu 120 miljoonan markan lisäys.
Bioalalla matka ideasta valmiiksi tuotteesta on pitkä, raskas ja kallis. Alan luonteeseen kuuluu mm. tutkimuksen todeksi todistaminen ja patentit. Patentin hakeminen idealle tai tuotteelle on sekin aikaa vievä prosessi.
Amerikkaan ja muuhun Eurooppaan verrattuna suomalaiset ovat saaneet paljon farmasian alan patentteja. Viimeisten kymmenen vuoden aikana suomalaisille on myönnetty yli 400 farmasian patenttia, kun vastaava määrä USA:ssa oli 200 ja muussa Euroopassa noin 180.
Samaan aikaan amerikkalaiset saivat noin 160 biotekniikan patenttia, kun suomalaisille niitä myönnettiin vain 30.
Sijoittajat panostivat bioalaan
Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa sijoittajien mielenkiinto biotekniikkaa kohtaan nousi rajusti.
New Yorkin teknologiapörssi Nasdaqissa biotekniikkaindeksi nousi lokakuun 130 pisteestä 360 pisteeseen helmikuussa. Sen jälkeen indeksi laski rajusti, mutta laskun jälkeenkin se jäi selvästi viime syksyä ylemmälle tasolle. Pohjoismaiden pörsseissä bioteollisuusala seurasi USA:n kehitystä, mutta alkuvuoden lasku ei ollut yhtä raju kuin USA:ssa.
Bengs uskoo kiinnostuksen alaan jatkuvan. Helsingin pörssissä ei ole varsinaista biotekniikkaindeksiä, sillä alan yrityksiä on siellä vähän ja niidenkin toiminnasta usein vain osa lasketaan bioteollisuuteen. Näin on esimerkiksi Orionissa, Kemirassa ja Raisiossa.
Helsingin pörssiin odotetaan tänä vuonna listautuvan muutamia bioteollisuuden yrityksiä. Suomessa toimii jo joitakin alan sijoitusrahastoja.
STT-MH
21.4.2000
