Joka kymmenes viljatuote luomua vuonna 2006
Uusi, kansallinen luomuviljastrategia tavoittelee luomuviljalle kuuden vuoden sisällä 10 prosentin osuutta kaikesta Suomessa käytetystä rehu- ja leipäviljasta ja noin kahden prosentin lohkoa koko elintarvikeviennin arvosta. Luomuelintarvikkeita vietäisiin noin 700 miljoonan markan edestä.Tavoitteen toteutuminen edellyttäisi, että luomuvilja-ala kasvaisi nykyisestä kolmesta prosentista noin 16 prosenttiin kokonaisvilja-alasta.
Luomurehu- ja leipäviljantuotannon pitäisi nousta lähes kahdeksankertaiseksi, 48 000 tonnista noin 360 000 tonniin vuodessa. Työryhmän mukaan tavoitteen toteutuminen vaatisi ennen kaikkea luomuliha- ja maitotuotteiden nopeaa kasvua.
Keskiviikkona julkistettu luomuviljastrategia on osa maa- ja metsätalousministeriön kansallista viljastrategiaprojektia, joka valmistuu ensi syksynä. Vilja on myös saanut tehdä pioneerityötä kevään aikana alkavan kansallisen luomun kokonaisstrategian kehittämiselle.
Perinteisiä leipomotuotteita vientiin
Luomuviljatyöryhmän projektikoordinaattori Reijo Kuusinen Hämeen maaseutukeskuksesta kertoo työryhmän arvioineen luomuviljan tarvetta luomulihan ja -maidon kulutuksen sekä viennin kasvun kautta.
Luomulihan osuudeksi vuonna 2006 ennustetaan 10 prosenttia lihankulutuksesta ja maidon osuudenkin uskotaan nousevan nykyisestä noin kolmesta prosentista. Luomurehuviljaa tarvittaisiin siten 180 000 tonnia.
Kotimainen elintarviketeollisuus tarvitsee laskelman mukaan 60 000 tonnia, vientiin menee jopa 90 000 tonnia ja siemenviljaksi jää 30 000 tonnia luomuviljaa.
Tällä hetkellä luomuviljaa menisi ulkomaille niin paljon kuin sitä pystytään tuottamaan. Ulkomainen kysyntä on nostanut myös kotimaan hintoja viljelijälle kannattavammiksi. Tarkoituksena on nostaa vietävän luomuviljan jalostusastetta.
- Perinteiset viljatuotteet, kuten leipä, puolivalmisteet, pakasteet ja suojakaasuun pakatut leipomotuotteet ovat varmasti suurin ryhmä, mutta korkeampi teknologia, kuten luomun ja funktionaalisuuden yhdistäminen, kiinnostaa myös. Jalostetun tuotteen arvo on vähintään kymmenkertainen raaka-ainevientiin verrattuna, Kuusinen sanoo.
Vuonna 1998 luomuviljaa vietiin yhteensä 1700 tonnia, mutta vuonna 1999 jo 7250 tonnia. Suurin osa viennistä oli kauraa, jota käytetään elintarvikkeeksi. Ruista ja vehnää viedään sekä elintarvikkeeksi että rehuksi. Lisäksi on viety ruisvehnää ja hernettä rehukäyttöön. Myös luomuohralle olisi kysyntää, mutta sitä ei ole vielä ollut riittävästi vientiä varten.
Paikalliset merkit hidastavat vientiä
Luomuviljatyöryhmän mukaan viranomaisten valvontajärjestelmä ei tällä hetkellä palvele hyvin luomutuotteiden vientiä, koska useimmissa vientimaissa markkinoille pääsy edellyttää paikallisen luomumerkin käyttöä.
Paikalliset merkit asettavat yleensä tuotantoehdot kireämmälle kuin EU-asetus. Yleensä paikallinen hyväksyntä saadaan, mutta se vaatii viejältä runsaasti lisätyötä.
Luomuviljatyöryhmän puheenjohtaja, kaupallinen neuvos Seppo Koivula MMM:sta pitää luomutuotannon merkittävimpänä mehdollisuutena sitä, että se vastaa hyvin maatalouspolitiikan vaatimuksia ympäristön huomioimisesta. Toisaalta luomuviljan satotaso on noin 30 prosenttia tavanomaista tuotantoa niukempi.
FF-IA
21.4.2000
