Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti



Yhdysvalloissa pian kaksi miljoonaa vankia

Vankien määrä kasvaa Yhdysvalloissa edelleen vauhdilla. Oikeusministeriön tuoreimman tilaston mukaan maan vankiloissa oli viime vuonna kaikkiaan 1,86 miljoonaa vankia.

Nykyisin lukkojen takana on jo yksi vanki 147 amerikkalaista kohden. Ministeriön arvion mukaan maassa on kaksi miljoonaa vankia ensi vuoden lopulla, jos tahti jatkuu nykyisenlaisena.

Yhdysvallat saattaa olla jo nyt tasoissa Venäjän kanssa vankien määrässä; tähän saakka Venäjä on johtanut maailman vankitilastoja.

Vankiloiden asukkien määrä kasvoi Yhdysvalloissa viime vuonna kolme prosenttia, vaikka rikosluvut putosivat viime vuoden alkupuolen aikana 10 prosenttia, ilmene tilastoista. Yhdysvaltojen 20-34 -vuotiaista mustista miehistä on vankilassa nykyisin jo 11 prosenttia.

Louisianan osavaltio johtaa Yhdysvaltojen vankitilastoa, siellä on yksi vanki sataa asukasta kohti. Vähiten ihmisiä on lukkojen takana Vermontissa, siellä on yksi vanki noin 500 asukasta kohti.


Mongolian toipuminen pakkasista kestää vuosia

Mongolian ulkoministeri arvioi, että maan toipuminen viime talven pakkasten aiheuttamilta tuhoilta saattaa kestää jopa kolme vuotta. Pakkasten vuoksi maassa kuoli 1,8 miljoonaa päätä lihakarjaa.

Mongoliassa pelätään nyt, että pakkasissa kuolleet eläimet pilaantuvat kevään auringossa ja aiheuttavat vakavia terveysongelmia maan alkuperäisväestön keskuudessa. Mädäntyneiden ruhojen pelätään pilaavan mm. juomavesiä.

YK on avustanut Mongoliaa noin kolmella miljoonalla dollarilla (noin 18,5 miljoonalla markalla), jotta maa pystyisi pakkasen aiheuttamista tuhoista. Viime talvi oli kylmin maan 30-vuotisen historian aikana.


Venäjän liittoneuvosto ratifioi Start II -sopimuksen

Venäjän parlamentin ylähuone eli liittoneuvosto ratifioi keskiviikkona odotetusti strategisia aseita vähentävän Start II -sopimuksen. Alahuone eli duuma ratifioi sen perjantaina.

Alueiden edustajista koostuva liittoneuvosto hyväksyi Start II -sopimuksen äänin 122-15. Seitsemän pidättyi äänestyksestä. Liittoneuvostossa on kaikkiaan 178 edustajaa.

Joulukuussa valitussa duumassa ovat enemmistönä presidentti Vladimir Putinia tukevat puolueet. Edellinen, kommunistien hallitsema duuma kieltäytyi ratifioimasta vuonna 1993 Yhdysvaltain ja Venäjän välillä solmittua Start II -sopimusta.

Sopimus vähentää kummankin osapuolen ydinkärkiä noin 6 000:sta noin 3 500:aan vuoteen 2007 mennessä.


Al Fayed panostaa Libyaan

Kuuluisan lontoolaisen tavaratalon Harrodsin omistaja Mohamed Al Fayed suunnittelee liiketoimia Libyan johtajan Moammar Gaddafin kanssa.

Hän uhmaa näin amerikkalaisviranomaisia, jotka vaativat ankaria pakotteita kaikkia Libyan kanssa yhteistyössä olevia yrityksiä vastaan.

Al Fayedin haaveet päästä prinsessa Dianan appiukoksi poikansa Dodin kautta kariutuivat koko maailmaa järkyttäneeseen kuolonkolariin Pariisissa. Siitä lähtien egyptiläissyntyinen Al Fayed on käynyt eräänlaista asemasotaa Englannin kuningashuonetta vastaan.

Nyt hän tähyilee kohti entisiä synnyinseutujaan ja suunnittelee monenkaltaisia liiketoimia Libyan kanssa, kirjoittaa Guardian Unlimited.

Öljy-yhtiönsä kautta hän aikoo sijoittaa öljyteollisuuteen, etsiä Libyalle muitakin ulkomaisia sijoittajia ja tutkia mahdollisuutta maan avaamisesta ulkomaisille matkailijoille.

Harrods Petroleum on uusi yritys, jolla on toistaiseksi toimintaa ainoastaan Thaimaassa. Al Fayedilla on kuitenkin läheiset suhteet öljyteollisuuteen, ja hän pitää Guardianin mukaan Libyaa mielenkiintoisena mahdollisuutena.

Britannia poisti viime vuonna Libyan-vastaiset pakotteet, kun maa luovutti Lockerbien pommi-iskusta epäillyt ulkomaille oikeuden kuultaviksi.

Yhdysvallat ei kuitenkaan ole poistanut uhkausta yrityksille, jotka tekevät yhteistyötä Libyan kanssa. Samaisella boikottilistalla on Libyan lisäksi myös Iran.


Yhdysvallat auttaa Liettuan puolustusvoimia

Yhdysvallat tukee Liettuan asevoimien kehittämistä lähes 12 miljoonalla dollarilla ( yli 70 milj. mk) tänä ja ensi vuonna, ilmoitti Liettuan puolustusministeriö tiistaina.

Yhdysvaltain tuesta sovittiin maiden sotilasyhteistyön työryhmässä, joka oli koolla Washingtonissa aiemmin tässä kuussa. NATO:n jäsenyyttä tavoitteleva Liettua esitteli työryhmän kokouksessa 10-vuotissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on maan puolustusvalmiuden kehittäminen.

Työryhmä kuuluu osana Yhdysvaltojen ja kolmen Baltian maan perussopimukseen, joka allekirjoitettiin 1998. Julistuksenomaista sopimusta on joskus luonnehdittu lohdutukseksi Baltian maille siitä, että ne on toistaiseksi jätetty NATO:n ulkopuolelle.

Rahoista Liettua saa tänä vuonna 4,4 miljoonaa dollaria sotilastarvikkeiden hankkimiseen sekä 700 000 dollaria, joka on määrä käyttää koulutukseen. Vuonna 2001 Liettua saa Yhdysvalloista asevoimilleen 6,5 miljoonaa dollaria.


Myös Ruotsiin saa tuoda pian enemmän olutta

EU-komissio ilmoitti tiistaina sopineensa Ruotsin kanssa alkoholin ja tupakan tuontirajoitteiden poiston ehdoista. Suomen tavoin Ruotsi avaa asteittain tuontia heinäkuun alusta, jonka jälkeen maahan saa tuoda verovapaata olutta 24 litraa nykyisen 15 litran sijasta.

EU ei hyväksynyt Ruotsin hallituksen alkuperäistä vaatimusta jatkaa oluen tuontirajoitusta vuoteen 2005. Ruotsalainen voi tuoda maahan alkoholia ja tupakkaa vuoden 2004 alusta samoin ehdoin kuin muissa EU-maissa. Komission mukaan Ruotsia koskeva esitys on määrä käsitellä toukokuussa.

Suomi ja Tanska sopivat omalta osaltaan oluen tuonnin aikataulusta aiemmin tänä vuonna. Suomen huoli on koskenut lähinnä Venäjältä ja Virosta tuotavaa olutta. Suomi sai oikeuden rajoittaa ns. kolmansista maista tulevan oluen määrää kuuteen litraan henkilöä kohden vuoden 2005 loppuun.

Erona Suomen ja Ruotsin tapauksessa on se, että Ruotsin osalta sovittiin oluen lisäksi väkevien, viinin ja tupakan kiintiöistä. Ruotsalaiselle kuluttajalle välitön hyöty on kuitenkin vähäinen, sillä esimerkiksi väkevän viinan litran tuontiraja säilyy ennallaan vuoden 2002 alkuun asti.

Suomea koskeva esitys ei helmikuussa sisältänyt lukuja viineistä tai väkevistä. Tämä johtui komission mukaan siitä, että Suomi ei pyytänyt poikkeusta kolmansista maista tuotaville viineille ja väkeville. Suomi voi avata halutessaan väkevien ja viinien markkinoita kansallisella päätöksellä.

Komission esityksen mukaan ruotsalaiset saavat tuoda väkeviä kaksi litraa vuoden 2002 alusta ja viisi litraa 2003 lähtien. Viinin osalta vastaavat määrät 20, 26 ja 52 litraa.

Oluen osalta ratkaisu noudattaa samaa kaavaa kuin Suomessa. Heinäkuun alusta voi tuoda 24 litraa, 2001 alusta 32 ja 2003 alusta 64 litraa olutta omaan käyttöön. Tupakkaa voi tuoda Ruotsiin heinäkuun alusta 400 savuketta entisen 300:n sijasta.

- Tammikuusta 2004 kaikki Skandinavian asukkaat voivat nauttia samoista sisämarkkinoiden oikeuksista kuin muut EU-kansalaiset, EU-komissaari Frits Bolkesteinin tiedottaja sanoi tiistaina.

Vuoden 2004 alusta Ruotsi kuten Suomikin noudattavat EU:n yleisiä sääntöjä alkoholin tuonnista. Niiden mukaan matkustaja saa tuoda ilman valmisteveroja 110 litraa olutta, 90 litraa viinejä ja 10 litraa väkeviä.

Tämä edellyttää sitä, että tuotteista on jo kertaalleen maksettu verot jossakin EU-maassa, juomat tuodaan itse ja omaan käyttöön.


Viime vuonna teloitettiin yli 1 800 ihmistä

Maailmassa teloitettiin viime vuonna ainakin 1813 ihmistä, ilmenee ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tiistaina julkaisemasta raportista. Teloituksia tehtiin 31 maassa, eniten Kiinassa.

Täytäntöön pantujen kuolemanrangaistusten yhteislukumäärä oli raportin mukaan laskenut edellisvuodesta, mutta toisaalta noussut tietyissä maissa, kuten Iranissa, Saudi-Arabiassa ja Yhdysvalloissa.

Amnestyn ilmoittamaan lukuun sisältyvät ainoastaan sellaiset teloitukset, joista on julkisesti ilmoitettu. Monissa maissa teloitettujen todellista määrää ei kansainvälisen paheksunnan pelossa ilmoiteta.

Kuuba, Oman ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat laajensivat sellaisten rikosten kirjoa, joista kuolemanrangaistus voidaan langettaa.

Kuolemanrangaistuksesta puolestaan luovuttiin Itä-Timorissa, Turkmenistanissa, Ukrainassa ja Bermudassa. Latvia poisti sen rauhanajan rangaistuksena. Venäjällä puolestaan 700 kuolemanrangaistusta muunnettiin vankilatuomioiksi.

Koonnut: IA
20.4.2000


Ulkomaat -sivulle