Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Muut lehdet



Katsaus lehtien pääkirjoituksiin keskiviikkona 19.4.2000


Suomenmaa kirjoittaa kasvusta ja keskittymisestä

Jo seitsemisen vuotta jatkunut talouskasvu yltyy tänä vuonna viiteen prosenttiin. Taloutta tutkivat laitokset ovat nostaneet kasvuennusteitaan, ja viiden prosentin tasosta vallitsee melkoinen yksimielisyys. Onhan vuosikin jo pitkällä, joten ennusteet alkavat olla luotettavia.

Kasvun ennustetaan jatkuvan myös ensi vuonna, joskin hieman laantuvana. Inflaatioprosentti on kipuamassa selvästi yli kahden. Se on pieni luku perinteisiin inflaatioprosentteihin verrattuna mutta suurempi kuin vuosiin. Emu-oloissa inflaation sietokyky on heikko, joten pienetkin nousupaineet antavat aihetta huoleen. Inflaatiopaineita syntyy erityisesti levottomana oireilevasta palkkakehityksestä.

Jos paperin lakosta tulee pitkä ja sitkeä, se voi heilutella myös talouskasvua. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) johtajan Vesa Vihriälän mukaan kuukauden lakko pienentäisi kasvulukua puolella prosenttiyksiköllä.

Kokonaistalouden mittarit osoittavat kaiken kaikkiaan hyviä lukemia. Hyväkään kokonaiskasvu ei kuitenkaan yllä vaikuttamaan kahdelle ongelma-alueelle. Työttömyyden ennustetaan jatkuvan edelleen korkeana. Yli yhdeksän prosentin lukema on näissä oloissa huolestuttavan suuri. Suuressa osassa maata työttömyysprosentti on reippaasti yli kymmenen, paikoin yli kahdenkymmenen.

Työttömyyden piti nujertua hyvällä talouskasvulla. Kasvu on toteutunut yli toiveikkaimpienkin odotusten, mutta työttömyys ei ole vähentynyt alkuunkaan oletetussa tahdissa.

Toinen ongelmakohta työttömyyden ohella on aluekehitys. PTT arvioi, että kasvu jatkuu vahvana tutuissa kasvukeskuksissa ja niiden liepeillä. Alueellinen kehitys ei sen sijaan ole tasapainottumassa. Väestön muutto kasvukeskuksiin vinouttaa entisestään muuttotappioalueiden väestörakennetta ja heikentää niiden taloudellista kantokykyä.

On helppo yhtyä Vihriälän arvioon, jonka mukaan muuttoliike pahentaa pääkaupunkiseudun asunto-ongelmaa ja aiheuttaa vaikeuksia palvelutarjonnalle. Yhtä johdonmukainen on suositus: pääkaupungin ongelmiin pitäisi hakea apua paitsi asuntorakentamisella myös muuttoliikettä hillitsevällä aluepolitiikalla.

Valitettavasti kansallinen aluepolitiikka on käytännössä lopetettu. Aluepolitiikka on nykyisin lähinnä EU-tukia. Se on parempi kuin ei mitään. Aluekehityksen oikaiseminen vaatii kuitenkin uudenlaista otetta kansallisen tason poliittisilta päättäjiltä, viime kädessä maan hallitukselta. Nykykoalitiolta ei vain riitä aitoa mielenkiintoa aluepolitiikkaa kohtaan. Siihen tarvitaan toisenlainen hallitus.


Aamulehden mukaan lakko on laillista vahingontekoa

Lakko on suomalaisen yhteiskunnan pyhä lehmä. Terveydenhuollosta, koulutuksesta ja vanhusten hoidosta olemme valmiita tinkimään, mutta lakko-oikeuteen ei kukaan saa kajota.

Lakon muodossa tapahtuva vahingonteko on sallittua, vaikka vahingot nousisivat miljardeihin markkoihin. Yhteiskunta jopa tukee vahingontekoa: ammattiliittojen lakkokassojen keruuta ei rasiteta verotuksella. Uskomaton kädenojennus järjestöille, joiden päämääränä on panna yhteiskunta polvilleen.

Jokaisen palkkaneuvottelukierroksen jälkeen on tapana keskustella hetki työmarkkinoiden pelisäännöistä. Näissä loppukevääseen ajoittuvissa keskusteluissa työmarkkinajärjestöjen edustajat toteavat yleensä, että pelisäännöissä saattaisi olla tarkistamisen varaa.

Siihen pelisääntökeskustelu sitten säännönmukaisesti lopahtaakin. Toimiin pelisääntöjen uudistamiseksi ei koskaan ryhdytä. Esimerkiksi lakkoilusäännöt saavat jäädä entiselleen, koska kesän korvalla kenelläkään ei enää ole polttavaa tarvetta niiden muuttamiseen. Tarve meni jo kevään viimeisen lakon loppuessa.

Tarpeeseen havahdutaan taas seuraavana lakkokeväänä, mutta kesken työmarkkinaselkkausten ei lakkosääntöjä tietenkään voida ryhtyä tarkistamaan. Se on poliittisestikin mahdotonta.

Jotenkin kehästä pitäisi kuitenkin päästä ulos. Lakkosääntöjen modernisoimiseen täytyisi löytyä ymmärrystä ja tahtoa, sillä nykymuotoinen lakkoilu ei ole tästä maailmasta - eikä se sovi tähän maailmaan. Se on menneen ajan ase, jonka käyttämiselle on nykyisin vaikea löytää moraalista oikeutusta.

Lakko on peräisin niiltä ajoilta, jolloin työläisten keinot pitää puoliaan olivat vähissä, mutta tarve etujen valvomiseen oli suuri. Kyse oli kirjaimellisesti leivästä ja ihmisen perusoikeuksista. Kovassa maailmassa kovat keinot olivat perusteltavissa, ja niillä myös saavutettiin tuloksia.

Nyt palkansaajilla on turvanaan koko moderni yhteiskuntakoneisto demokratioineen, lainsäädäntöineen ja suojajärjestelmineen. Työntekijän asema ja edut ovat tasolla, josta esi-isät eivät osanneet edes haaveilla. Ay-liike on tunnustettu osa yhteiskuntaa ja sen käytettävissä on sivistyneitä keinoja hoitaa jäsentensä asiat parhain päin.

Mihin lakon kaltaista kivikirvestä enää tarvitaan? Näköjään sitä tarvitaan muita parempien etujen kiristämiseen itselle. Ja valtiovalta antaa sen tapahtua vuodesta toiseen.

Jotakin irvokasta siinä on, kun Paperiliiton kaltainen, ammattimaisesti johdettu ja varakas edunvalvontafirma puristaa hyväpalkkaisille asiakkailleen lakolla uusia etuja ja perustelee toimintaansa samalla retoriikalla kuin työväestön perusoikeuksista taistelleet ay-pioneerit sata vuotta sitten.

Tietenkään ammattiliitot eivät vapaaehtoisesti tingi privilegiostaan.


Kainuun Sanomat kirjoittaa Vladimir Putinista otsikolla "Hymypoika kerjuulla"

Venäjän presidentti Vladimir Putin on aloittanut länteen suunnatun hymypoikakampanjan samaan aikaan, kun venäläissotilaat yhä teurastavat omaa kansaansa Tshetsheniassa.

Vladimir Putin on tehnyt ensimmäisen matkansa ulkomaille sitten presidentinvaalien. Se, että kohde oli Britannia, ei ole sattumaa. Putin ja brittipääministeri Tony Blair ovat ystävystyneet jo aikaisemmin. Sitä paitsi Britannia on tärkeä linkki Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä. Presidentti Bill Clintonin Putin tapaa kesäkuussa.

Putinin kannalta vierailu meni kai juuri niin kuin hän oli toivonutkin. Ystävällisessä hengessä ei liiemmin messuttu Tshetshenian kansanmurhasta. Jopa kuningatar istahti iltateelle Putinin kansa, mikä diplomatian sääntöjen mukaan on jokseenkin ennenkuulumatonta. Putinhan ei suinkaan ollut Lontoossa virallisella valtiovierailulla.

Vaaleihin valmistautuvaa Yhdysvaltoja Tshetshenian ongelmat eivät tällä hetkellä kiinnosta. Sillä ei ole siellä ns. omia intressejä valvottavanaan. Mutta myös Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston jäsenmaiden suhtautuminen on ollut niin lepsua, että tavallista kansalaista oksettaa.

Euroopan neuvosto on keskittynyt ihmisoikeuksien vaalimiseen, mutta sekin sai jäädytetyksi Venäjän edustajien osallistumisen järjestön työhön vasta monimutkaisen prosessin jälkeen. Sitä paitsi EN on parlamenttien, ei hallitusten välinen elin. Venäjän politiikkaan se ei oikeasti voi vaikuttaa.

Euroopan unioni taas on tyytynyt lähinnä paheksumaan Tshetshenian-tilannetta. Se ei ole kyennyt muuhun kuin siirtämään aikarajoja, joiden puitteissa Venäjän pitäisi ratkaista sotaongelmansa.

Väistämättä muistuu mieleen, että länsimailla ei ollut juurikaan vaikeuksia boikotoida Irakia tai Jugoslaviaa. Mutta Venäjän yhteydessä puhutaan mieluummin siitä, miten tärkeää on, ettei maata eristetä.

Vladimir Putin on edelleenkin täysi arvoitus niin omille maanmiehilleen kuin lännellekin. Tähän mennessä tiedetään, että hän on valmis lisäämään maansa armeijan rahoitusta samaan aikaan, kun kansa yrittää repiä jostakin jokapäiväisen leipänsä. Ja sekin tiedetään, että hän ryhtyi kiertämään Euroopan unionia, saadakseen maahansa ulkomaisia investointeja, joita maa kieltämättä kipeästi tarvitsee.

Venäjän talous on viime aikoina kasvanut vauhdilla. Tosin harvat taitavat uskoa näyttävästi esiteltyihin kahdeksan prosentin kasvulukuihin. Maan talouden perusta on joka tapauksessa yhä kuralla. Länsi voisi auttaa, mutta vastikkeetta sitä ei tarvitse tehdä.

EU-johtajien selitysten mukaan hyssyttely on realismia, ei se että Venäjä tappaa omia kansalaisiaan. Osa tshetsheeneistä saattaa olla bandiitteja tai terroristeja, kuten väitetään. Mutta siviilien kurittaminen on eri asia. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Mary Robinson ei päässyt itse paikalle katsomaan, mitä Tshetsheniassa tapahtuu. Syynä olivat muka sääolot. Sen sijaan Venäjä aikoo lähettää oman valtuuskuntansa selvittämään tilannetta. Tarkoittaako se sitä, että Venäjällä rikolliset tutkivat itse rikoksensa?

Tshetshenian-kiistaan on löydettävä poliittinen ratkaisu. Britannialla olisi ollut Putinille oiva esimerkki esiteltäväksi: Skotlannin itsehallinnon rakentaminen.


Kaleva kirjoittaa paperin lakon päättymisestä

Työnantajapuolen jo hyväksymä ja Paperiliiton liittotoimikunnan valtuustolle hyväksymissuosituksin lähettämä sovintoesitys lopettanee alan lakon yllättävän lyhyeen.

Paperiteollisuuden lakko on onnellisesti loppumassa nopeammin kuin oletettiin. Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen määrätietoinen ja valpas työ mahdollisti sovintoesityksen antamisen niin, että pääsiäinen ei ehtinyt väliin pidentämään selkkausta. Paperiliiton valtuusto saa tänään käsittelyynsä sovintoesityksen, jossa on mukana järjestön liittotoimikunnan hyväksymissuositus. Työnantajan, Metsäteollisuus ry:n edustajat hyväksyivät esityksen jo tiistaina.

Paperiliiton puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki uskoi sopimuksen läpimenoon myös valtuustossa. Niin täytyykin käydä. Ehdotus nostaa alan palkkoja jonkin verran talven yleistä korotustasoa enemmän. Mutta ennen kaikkea se ratkoo alan sisäisiä kiistoja. Juuri sen on ainakin sanottu olevan Paperiliiton tärkein tavoite.

Viikon lakon lasketaan jo aiheuttaneen noin miljardin markan tappiot. Mikä pahinta, suomalaisten paperintuottajien maine luotettavana tuotteiden toimittajana ehti jo kärsiä. Onni onnettomuudessa on, että koneet pysähtyivät vain viikoksi. Mikäli pääsiäinen olisi ehtinyt väliin, kahden viikon tauko olisi saanut jo kovin monet ulkomaiset ostajat miettimään muita vaihtoehtoja.

Kolmivuotisessa sopimuksessa palkkojen peruskorotus ensimmäisenä vuonna on yleisen linjan mukainen 3,1 prosenttia, mutta sen päälle tulee tehtaiden käyntiasteesta riippuen 0,4-0,9 prosenttia lisää. Kun käyntiasteen hyvänä pysymisen ohella myös yritysten taloudellisen tuloksen kehittyminen merkitsee voittopalkkioiden kasvua, alan väki voi itse tuntuvasti vaikuttaa palkkatasonsa kehittymiseen.

Kosolti kitkaa aiheuttanut ulkopuolisen työvoiman käyttö sovitaan jatkossa paikallisesti. Se onkin järkevämpää kuin toistuva kinastelu liittotasolla. Paikallisesti tiedetään parhaiten, milloin ulkopuolista työvoimaa tarvitaan.

Paperiliitto tavoitteli myös työajan lyhentämistä. Se sai myönnytyksenä helatorstaiviikon vapaaksi muille kuin keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeville. Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaita onkin jo nyt useimpien työntekijöidenkin mielestä vähintään kohtuullisesti.

Lomautusturvaa koskevassa kiistassa Paperiliitto lopulta tyytyy työtuomioistuimen viime vuonna tekemään ratkaisuun. Se on viisasta.

Valtakunnallisena lakko oli paperinjalostuksessa ensimmäinen ja saisi jäädä myös viimeiseksi. Keskeisen tärkeässä vientiteollisuudessa pitää kyetä sopimaan työehdoista ilman laajamittaisia selkkauksia. Uhmakkaan riitelyn hedelmät korjataan ulkomailla.

Koonnut: TK


Muut lehdet -sivulle