Verotus kohtelee palkkakannustimia eri tavoin
Verotus kohtelee yritysten palkitsemistapoja eri tavoin. Optiot eivät ole verotuksen takia yhtä edullinen keino kannustaa kuin osakesidonnainen bonuspalkka. Verotus vaikuttaa myös optioiden pitoaikaan. Yleensä ne myydään heti, kun se on mahdollista.
Helsingin kauppakorkeakoulussa Risto Walden, Seppo Ikäheimo ja Raimo Immonen tutkivat optiojärjestelmien verotusta.
Kannustamisen kannalta optiot ja synteettiset optiot toimivat samalla lailla. Ero on verotuksessa, joka tutkijoiden mukaan kohtelee tavallisia optioita epäedullisemmin. Siksi tutkijat pitävät mahdollisena synteettisen optioiden yleistymistä.
Synteettisistä optioista, joilla mm. Stora-Enso johtoaan palkitsee, päättää yhtiön hallitus. Tavallisille optioille tarvitaan yhtiökokouksen siunaus.
Synteettisten optioiden yleisyydestä ei ole seikkaperäistä tietoa, koska ne ovat yrityksen sisäinen asia. Yritys ei ole velvollinen kertomaan niistä ulkopuolisille.
Työsuhdeoptiot ovat jo melko yleinen palkitsemistapa. Viime vuoden lopussa Suomessa oli voimassa 92 työsuhdeoptiojärjestelyä. Niiden arvo oli noin 63 miljardia markkaa ja niissä oli mukana yli 25 000 verovelvollista. Koko optiopotista Nokian työsuhdeoptioiden osuus on noin 85 prosenttia.
Yhä useammin optiot on suunnattu koko henkilöstölle eikä ainoastaan johdolle, mikä optioiden alkuaikana oli käytäntö.
Tutkijoiden reseptit
Optiotutkijat haluaisivat lisätä työsuhdeoptioiden toimivuutta. Lääkkeeksi he tarjoavat optioista maksettavien verojen maksamisen lykkäämistä ajankohtaan, jolloin osakkeet myydään. Osakeomistukselle tutkijat suosittavat tiettyä minimiaikaa.
Nyt optioiden haltijaa verotetaan heti, kun hän realisoi optionsa. Niinpä moni luovuttaa optionsa heti, kun siihen on oikeus. Harva merkitsee osakkeita, joihin optiot oikeuttavat.
Useimmiten veronmaksu katetaan optioiden myyntitulolla. Vuodesta 1994 työsuhdeoptioita on verotettu ansiotulona.
Optiotulon suuruuden takia niistä maksetaan korkein mahdollinen vero eli noin 60 prosenttia. Niinpä optiot ovatkin oiva tulonlähde verottajalle, joka kerää niistä vuosittain miljardien verotulot.
Toisena parannuskeinona tutkijat esittävät, että yritykset saisivat vähentää työsuhdeoptiojärjestelystä työntekijän saamat ansiotulot verotuksessa.
- Näin tavallinen optiojärjestely olisi muihin kannustinjärjestelmiin nähden verotuksellisesti yhdenvertaisessa asemassa, Raimo Immonen sanoo.
Verosäästö 5,5 mrd
Optioverotutkimuksen mukaan ero verotuksessa tavallisen työsuhdeoptiojärjestelyn ja synteettisen optiojärjestelyn välillä on lähes yhdeksän prosenttiyksikköä.
- Omistajan luovuttamasta yhdestä eurosta tavallisessa työsuhdeoptiojärjestelyssä työntekijä saa 53,7 senttiä, synteettisessä optiojärjestelyssä vastaava luku on 62,3 senttiä, Ikäheimo toteaa.
Tutkijat ovat laskeneet, että jos nykyisin voimassa olevat työsuhdeoptiojärjestelyt olisi toteutettu synteettisinä, saataisiin verosäästöinä vuoden 1999 lopun arvoilla lähes 5,5 miljardia markkaa.
Mikä optio?
Työsuhdeoptiojärjestelyssä yritys antaa työntekijöille mahdollisuuden, option, ostaa sovittuun hintaan sovittuna aikana sovitun määrän yrityksen omia osakkeita. Jos yhtiön osakkeen hinta sovitulla ajanjaksolla nousee, työntekijä hyötyy.
Järjestelyn tavoitteena on kannustaa ihmisiä parempiin suorituksiin ja sitoa heidät pidempään yrityksen toimintaan. Optiojärjestelyssä on rajaton voiton mahdollisuus eikä siihen liity tappion vaaraa, koska optiota ei ole pakko käyttää. Optio on mahdollisuus, ei velvollisuus.
Esimerkiksi jos yhtiön osakkeen arvo option voimassaolon päättymishetkellä on alempi kuin silloin, kun optioista sovittiin, työntekijällä ei ole velvollisuutta lunastaa osakkeita.
Vain 55 prosenttia työntekijöille arvokkaita
Kaikista voimassaolevista optiojärjestelyistä vain 55 prosenttia on optiotutkijoiden mukaan työntekijöille arvokkaita. Nykyisessä optiokäytännössä, jossa yritys laskee liikkeelle uusia osakkeita, työsuhdeoptiojärjestelyllä ei ole vaikutusta yrityksen maksuvalmiuteen.
Synteettisellä optiojärjestelyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön johto tai henkilöstö saa bonuksen luonteisena etuna työnantajayhtiön osakkeen arvonnousuun perustuvan edun ilman, että tähän liittyy optiota.
Synteettinen optiojärjestely on osakekurssikehitykseen sidottu bonuspalkkajärjestelmä, jonka yritys maksaa johdolle tai työntekijöilleen muiden palkkaerien ohella.
STT-IKK
21.4.2000
