Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Lipponen keskusteli Itävalta-ohjeista vain avustajansa kanssa



Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) keskusteli Itävaltaa koskevasta kannanotosta vain avustajansa kanssa ennen kuin kanta ilmoitettiin EU-puheenjohtajamaa Portugalille. Tasavallan presidentti sai asiasta selonteon sen jälkeen, kun pääministeri oli antanut kannanotolle jo hyväksyntänsä.


Lipponen antoi keskiviikkona tapaus Itävaltaa koskevan selontekonsa sitä pyytäneelle oikeuskansleri Paavo Nikulalle.

Lipposen mukaan Itävallan kysymyksestä keskusteltiin EU:n piirissä epävirallisesti jo Itävallan vaalien jälkeen viime syksynä. Lipponen sanoo näihin keskusteluihin ohjeeksi antaneensa, ettei Itävallan poliittista tilannetta pidä käsitellä neuvostossa asialista-asiana eikä Itävallan oikeuksiin EU:n jäsenmaana tulisi puuttua.

Lipponen sanoo Portugalin pääministerin kirjallisen esityksen 14 maan yhteiseksi kannanotoksi saapuneen maanantaina 31. tammikuuta päivällä. Tätä ennen, jo edellisenä iltana Lipponen keskusteli aiheesta puhelimitse Portugalin pääministeri Antonio Guterresin kanssa.

- Se oli ensimmäinen kerta, kun asia esiteltiin allekirjoittaneelle. En käynyt asiasta keskusteluja muiden kuin (avustaja Jari) Luodon kanssa ennen kannanotolle antamaani hyväksymistä 31.1., Liponen selvittää.


Ahtisaari hyväksyi jälkikäteen

Hallinnolle annettavan ohjeluonnoksen Luoto valmisteli Lipposen ohjeiden mukaan siten, että ohjeissa pitäydytään Portugalin esityksestä sovittuun 14 EU-maan tekstiin.

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ei Lipposen mukaan ollut tavoitettavissa, kun Portugalin pääministerin kirjallinen esitys oli saapunut ja Lipponen oli saanut siitä tiedon maanantaina päivällä 31.1.

- Sain yhteyden tasavallan presidenttiin maanantai-iltana 31.1. Presidentti ei edellyttänyt poikkeamista 14 EU-maan yhteisestä kannanotosta, Lipponen kirjoittaa Nikulalle.

Ohjeluonnos jaettiin EU-ministerivaliokunnan jäsenille kokouksen yhteydessä seuraavana perjantaina valiokunnan keskusteltavaksi kokouksen päätyttyä.


Ohjeet suosituksena ilman muodollista päätöstä

- Asiasta käytiin lyhyt epävirallinen keskustelu, jossa päädyttiin ministeri Sauli Niinistön (kok.) esityksestä siihen, että ohjeet annetaan pääministerin suosituksena ilman valiokunnan muodollista päätöstä, Lipponen kertaa.

Lipponen sanoo keskusteluissa Guterresin kanssa sunnuntaina 30. tammikuuta korostaneensa edelleen, että suhtautuminen Itävallan mahdolliseen uuteen hallitukseen, jossa (Vapauspuolue) FPÖ olisi jo mukana, ei ole neuvoston käsiteltävä asia, vaan siitä voitaisiin EU:n toimielimissä keskustella korkeintaan epävirallisesti.

- Sanoin Guterresille, että asiaan tulisi ottaa selvä (poliittinen) kanta, mutta esitetyt "tekniset" toimenpiteet eivät ole välttämättömiä. Korostin, että asiaa ei tule käsitellä EU:n neuvostossa. Painotin, että 14 maan tulee toimia yhdessä puheenjohtajamaan johdolla puuttumatta Itävallan oikeuksiin EU:n jäsenenä tai ryhtymättä varsinaisiin taloudellisiin tai muihin sanktioihin, Lipponen vastaa Nikulalle.


Ei oikeudellisia toimia

Lipponen sanoo muistuttaneensa, että asia tulisi pitää puheenjohtajamaan käsissä, jottei jouduttaisi jäsenvaltioiden erillisiin, mahdollisesti jyrkkiin kannanottoihin ja toimenpiteisiin.

Lipponen ei pidä 14 EU:n jäsenmaan valtion- ja hallitusten päämiesten yhteistä kannanottoa oikeudellisesti sitovana, vaan poliittisena mielenilmauksena.

- Kannanotto ja siihen sisältyvät poliittiset toimenpiteet eivät ole oikeustoimia EU:n ja Itävallan välillä eivätkä Suomen ja Itävallan välillä. Kysymys ei ole varsinaisista sanktioista oikeudellisessa tai taloudellisessa mielessä, Lipponen sanoo.


Tätä Nikula kysyi

1. Tuliko Teille asiassa kirjallisia viestejä ja, myönteisessä tapauksessa, minkä sisältöisiä ja milloin?

2. Ketkä olivat Teidän ohellanne tietoisia Portugalin yhteydenotoista. Käytiinkö neuvotteluja - ja jos käytiin miten ja milloin muiden ministereiden taikka pääministerin avustajien ja virkamiesportaan edustajien kanssa? - Pääministeri toimi tuolloin myös ulkoministerinä. - Mikäli tällaisia yhteydenpitoja ei ollut, mikä oli siihen syynä?

3. Missä vaiheessa osoittautui, että asiassa pääpaino on Suomen ja Itävallan kahdenvälisissä suhteissa eikä Euroopan unionin toimielinrakenteessa tehtävästä päätöksestä, jonka unionin toimielimet panevat täytäntöön?

4. Miten valmisteltiin ja päätettiin pääministerin ohjeista suhtautumisesta Itävallan edustajiin?

5. Milloin ja miten Te ennen Portugalin ehdotuksen hyväksymistänne olitte yhteydessä tai yrititte yhteydenottoa tasavallan presidenttiin?

6. Milloin ja miten tasavallan presidentti ilmoitti teille hyväksyvänsä menettelyn asiassa?

7. Mitkä olivat teidän esityksenne pääministeri Antonio Guterresin ehdotuksen muutoksiksi?

ILPO KIURU
21.4.2000


Politiikka -sivulle