EU häviää Yhdysvalloille tieteen hyödyntämisessä
Routti toivoo yhteistä innovaatiopolitiikkaa
Eurooppa tarvitsisi tulevaisuudessa yhteistä innovaatiopolitiikkaa hyödyntääkseen tutkijoidensa löydöt myös taloudellisesti, uskoo Euroopan unionin tutkimusosaston pääjohtajan tehtävät jättävä professori Jorma Routti.Hän muistuttaa, että EU-maat panostavat tutkimukseen selvästi Yhdysvaltoja ja Japania vähemmän.
Tasokkuudestaan huolimatta tiede ei Euroopassa tuota uusia yrityksiä ja korkean teknologian vientiä samaa tahtia kuin pääkilpailijamaissa.
Askel tehokkaampaan tiedeyhteistyöhön otettiin maaliskuussa Lissabonissa, kun EU-maiden johtajat hyväksyivät komission suunnitelman yhtenäisen eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamisesta.
Tiiviimpään yhteistyöhön
Kaavailtu European research area merkitsisi käytännössä jäsenmaiden vapaaehtoisen yhteistyön lisäämistä eri aloilla tiedepolitiikan yhteensovittamista myöten. EU-komissio tarjoaisi lähinnä neuvottelupöydän ja ehkä myös tukeaan eri hankkeisiin, selvittää Routti.
- Voimme vain yrittää työntää eri maita yhteiseen suuntaan.
Kyse ei siis ole mistään yhteisen rahajärjestelmän kaltaisesta hankkeesta, jossa Suomen Akatemia Suomen Pankin tavoin muuttuisi osaksi yhteistä eurooppalaista järjestelmää.
Suunnitelmaan liittyy myös konkreettisia uudistuksia kuten yhteisen patenttijärjestelmän luominen, eurooppalaisten tutkimuksen huippuyksiköiden valitseminen sekä tutkimuslaitosten yhdistäminen nopeaan laajakaistaiseen tietoverkkoon.
Vaikka tieteen luonteeseen kuuluu keskeisesti kilpailu ja samoja aiheita on tutkittava eri maissa, nykyistä päällekkäisyyttä olisi Routin mukaan varaa karsia. Etenkin kalliita investointeja kannattaisi tehdä yhdessä, sillä harvan maan budjetti kestää kaikki nykytieteen ihmeet.
EU-lentokone tutkisi ilmakehää
Hyvä esimerkki on yhteisessä käytössä oleva kiihdytinlaboratorio CERN Sveitsissä. Vastaavia, joskin pienempiä yhteistyökohteita voisivat olla esimerkiksi yhteinen merentutkimusalus tai ilmakehätutkimuksessa käytettävä lentokone, mainitsee Routti.
Toistaiseksi EU-tutkimuksen keskeinen yhteistyömuoto on yhteinen tutkimusrahoitus, jonka suuntaamisesta sovitaan monivuotisissa tutkimuksen puiteohjelmissa. Tutkimusalue-aloitteen tarkoituksena on kuitenkin yhdistää voimat nimenomaan tieteessä, jota kukin maa tekee itse yhteisten puiteohjelmien ulkopuolella.
EU:n puiteohjelmien kautta kulkee tällä hetkellä vain viisi prosenttia unionimaiden kaikesta tiederahoituksesta. Lisäksi runsas kymmenesosa kaikesta tiederahoituksesta käytetään muihin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin.
Nyt loput eli yli 80 prosenttia tutkimusvaroista haluttaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin maanosan yhteiseksi hyödyksi.
Riskirahaa eläkerahoista
Routti huomauttaa, että Yhdysvaltojen keveämpi verotus auttaa ns. riskirahoituksen hankkimista uusille innovatiivisille yrityksille.
Toisin kuin Euroopassa myös vanhojen vakaiden yritysten voitto ohjautuu sijoittajien kautta kasvualoille. Toisaalta hyvä eurooppalainen sosiaaliturvajärjestelmä on kilpailuetu sekin.
Riskirahoituksen hankkiminen voi kuitenkin Euroopassakin helpottua lähivuosina, koska väestön ikääntyessä eläkejärjestelmiä on pakko uusia. Eläkepommin uhatessa yksityishenkilöiden eläkesäästäminen lisääntyy ja julkiset eläkemaksut ryhdytään nykyistä useammin keräämään rahastoiksi.
Näin syntyvät pääomat pyritään sijoittamaan tuottavasti - jos Routtia kuullaan, niin teknologiayrityksiin ja muille huippututkimuksen ruokkimille aloille.
Routti työskentelee vielä jonkin aikaa komission tutkimusosaston asiantuntijatehtävissä. Hakuaika hänen seuraajakseen tutkimusosaston pääjohtajana on umpeutunut, ja hakemuksia jätettiin kymmenkunta.
STT-VT
21.4.2000
