Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kuluttajat keventävät makkaratiskilläkin



Kevyet vaihtoehdot kelpaavat kuluttajille hyvin makkaratiskilläkin. Esimerkiksi leikkelemakkaroiden kulutuksesta peräti 30 prosenttia oli viime vuonna kevyttuotteita, ja myös perinteisten lenkki- ja grillimakkaroiden valikoimaan tuli useita vähärasvaisia ja vähäsuolaisia uutuuksia.


Liha-alan tiedotuksen kokoamien kulutuslukujen mukaan suomalaiset söivät lihavalmisteita viime vuonna yhteensä lähes 165 miljoonaa kiloa mikä tekee lähes 32 kiloa henkeä kohti.

Edellisvuoteen verrattuna lihavalmisteiden kulutus kasvoi reilut kolme prosenttia. Suurinpiirtein sama kasvutahti on jatkunut vuodesta 1994 lähtien.


Mausteisia vaihtoehtoja grilliin

Lihavalmisteista ylivoimaisesti eniten suomalaiset söivät viime vuonnakin erilaisia ruokamakkaroita. Lenkkiä, grillimakkaraa ja nakkeja kului yhteensä lähes 90 miljoonaa kiloa eli yli 17 kiloa per kansalainen.

Toiminnanjohtaja Eeva Hannukainen Liha-alan tiedotuksesta toteaa, että viime kesä oli erityisen otollinen grillimakkaroille.

- Markkinoille tuli runsaasti todellisia uutuuksia ja erilaisia makuvaihtoehtoja. Tulisuus ja eksoottiset mausteet on ruokamakkaroissa selvä trendi, Hannukainen kertoo.

Kuluttajien hyvästä taloudellisesta tilanteesta kertoo se, että myös kalleimmat ja lihaisimmat ruokamakkarat menevät hyvin kaupaksi.


Kokolihaleikkeleiden kulutus kasvoi suhteessa eniten

Suhteellisesti eniten eli 6,5 prosenttia lisääntyi viime vuonna kokolihaleikkeleiden kulutus. Kokolihaleikkeleitä syötiin yhteensä 31,4 miljoonaa kiloa eli reilut kuusi kiloa per henki.

Edullisten kinkku- ja palvileikkeleiden kulutus on kasvanut samaan tahtiin jo viiden vuoden ajan.
- Edullisuus on seurausta siitä, että kilpailu tässä tuoteryhmässä on kovaa, toteaa Hannukainen.

Kokolihaleikkeleiden verran suomalaiset söivät myös leikkelemakkaroita, joita kului yhteensä yli 32 miljoonaa kiloa. Tässä tuoteryhmässä nousua edellisvuoteen oli kaksi prosentti.

Hannukainen arvelee, että etenkin kevyiden vaihtoehtojen tulo markkinoille on lisännyt leikkeleiden kulutusta. Meetwurstia kului yli seitsemän miljoonaa kiloa eli lähes 1,5 kiloa henkeä kohti. Tässä tuoteryhmässä kulutuksen kasvu jäi hieman alle kahden prosentin.

Erikoisleikkeleiden eli lihahyytelön ja maksapasteijan kokonaiskulutus säilyi edellisvuoden tasolla eli 4,3 miljoonassa kilossa.


Tuontimakkaroiden kulutus vähäistä

Suomessa syötävät lihavalmisteet ovat lähes täysin kotimaista alkuperää. Makkaroita ja leikkeleitä tuotiin viime vuonna noin 3,5 miljoonaa kiloa, joten tuonnin osuus oli noin kaksi prosenttia lihavalmisteiden kokonaiskulutuksesta.

Tuontituotteet ovat enimmäkseen sellaisia, joita täällä ei tehdä, kuten ilmakuivattua kinkkua. Makkarankulutuksesta tuonnin osuus on paljon alle yhden prosentin. Eniten lihavalmisteita tuli Tanskasta ja Ruotsista, vähän myös Saksasta.

Lihavalmisteita vietiin Suomesta viime vuonna noin 5,1 miljoonaa kiloa, lähes yksinomaan Ruotsiin.

FF-IA
21.4.2000


Kotimaa -sivulle