Ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssissa on paljon pelissä

Edellisen, vuonna 1995 pidetyn tarkastelukonferenssin jälkeen ei ole edetty kuten toivottiin: viiden ydinasevallan näkemykset ovat erkaantuneet toisistaan, ydinkoekieltosopimuksen valmistumisen jälkeen Intia ja Pakistan ovat tehneet uusia ydinkokeita ja Lähi-idän maista Israel on yhä sopimuksen ulkopuolella.

- Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokous on ydinsulkusopimuksen tehokkuuden ja sen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä, sanoo Geneven aseidenriisuntakonferenssissa työskentelevä suurlähettiläs Markku Reimaa, joka johtaa Suomen valtuuskuntaa New Yorkissa pidettävässä kokouksessa.

Hän myös toimii puheenjohtajana siinä komiteassa, joka pohtii ydinteknologian rauhanomaista käyttöä.

Vuonna 1968 solmittu ydinsulkusopimus (NPT) muutettiin pysyväksi viisi vuotta sitten.
- Samaan pakettiin liitettiin konkreettinen seurantajärjestelmä, jonka osia ovat täydellisestä ydinkoekiellosta sopiminen ja neuvottelujen aloittaminen ydinaseisiin tarvittavan materiaalin valmistamisen kieltämisestä.

Ydinkoekieltosopimus valmistui vuonna 1996, mutta ydinasevalloista sen ovat ratifioineet eli hyväksyneet lopullisesti vain Britannia ja Ranska. Yhdysvaltain senaatti torjui ratifioinnin viime vuonna eikä Kiinakaan ole sitä ratifioinut.

Venäjän duuma käsittelee ydinkoekieltosopimusta pitkänäperjantaina.

Ydinkoekieltosopimus tulee voimaan, kun kaikki 44 ydinteknologiaa käyttävää maata ovat mukana. Noista valtioista vasta noin puolet on ratifioinut sopimuksen.

Neuvotteluja ydinaseisiin tarvittavan materiaalin valmistamisen kieltämisestä ei ole päästy aloittamaan, vaikka sitä varten perustettiinkin työryhmä vuonna 1998. Viime vuonna Kiina esitti noita tuotantokieltoneuvotteluja "tasapainoisen ja kokonaisvaltaisen" aseidenriisunnan osaksi.

Sen arvioitiin merkitsevän Kiinan painopistealueiden muuttumista niin, että avaruuden varustamisen ehkäiseminen onkin keskeistä nyt Yhdysvaltain rajoitetun kansallisen ohjustorjuntahankkeen myötä.

- Kokous on siis uudenlainen testi siitä, millä tavalla viisi ydinasevaltiota puhaltavat yhä samaan hiileen, toteaa Reimaa.

Monet ydinaseettomat maat vaativat konferenssissa ydinasemaita nopeuttamaan ydinaseriisuntaa, johon ne sitoutuivat ydinsulkusopimuksessa. Etelä-Afrikasta, Egyptistä, Meksikosta, Brasiliasta, Uudesta-Seelannista, Ruotsista ja Irlannista koostuva ryhmä on jo kahtena syksynä vaatinut YK:ssa uutta aseidenriisunnan asialistaa.

Ne aikovat esittää NPT-konferenssissa mm., että ydinasevallat tekisivät yhteisen lupauksen olla käyttämättä ydinaseita ensimmäisenä.

Ydinaseuhkan poistamiseen on tarttunut myös YK:n pääsihteeri Kofi Annan, joka esitti runsaat kaksi viikkoa sitten Millenium-raportissaan aiheesta maailmanlaajuista konferenssia.

Israel, Intia ja Pakistan eivät ole liittyneet NPT:hen

Viisi vuotta sitten sovittuun pakettiin kuului myös Lähi-itää koskeva päätöslauselma, jossa kehotettiin NPT-sopimukseen vielä kuulumattomia maita liittymään siihen. Arabimaat ovat liittyneet, mutta Israel ei.

Arabimaiden odotetaan esittävän Israelille neuvotteluja Lähi-idän ydinaseettomasta vyöhykkeestä. Vyöhyke sisältäisi myös kemialliset ja biologiset aseet.

NPT-sopimuksen ulkopuolella ovat Israelin lisäksi enää vain Intia, Pakistan ja Kuuba. Kuuba on solminut IAEA:n kanssa pöytäkirjan turvatakuujärjestelmästä.

Ydinsulkusopimuksen tavoitteena on estää ydinaseiden leviäminen, mutta se ei kuitenkaan estänyt Intiaa ja Pakistania rakentamasta ydinasetta. Se huolestuttaa varsinkin Etelä-Aasian maita. Intia ja Pakistan eivät ole allekirjoittaneet täydellistä ydinkoekieltosopimustakaan.

Intian ja Pakistanin ydinkokeet vuonna 1998 ovat mutkistaneet niiden mahdollista liittymistä ydinsulkusopimukseen, sillä siinä määritellään ydinasevalloiksi ainoastaan Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Kiina ja Ranska. Myös uutta aseidenriisunnan asialistaa haluava ryhmä tuo kokouksessa esille Lähi-idän ja Etelä-Aasian ongelmat.

Reimaa arveleekin, että Lähi-itä ja Aasian tilanne nousevat keskeisesti esille toukokuun 19. päivään asti kestävässä konferenssissa.

Ydinsulkusopimus eli NPT-sopimus

Ydinsulkusopimus solmittiin vuonna 1968 estämään ydinaseiden leviämistä. Se tuli voimaan vuonna 1970.

Ydinsulkusopimuksessa Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska ja Kiina lupautuivat olemaan toimittamatta ydinaseita tai niiden valmistustarvikkeita maille, joilla ei ole hallussaan ydinaseita. Lisäksi ne ovat sitoutuneet luopumaan ydinaseistaan.

Ydinaseita omistamattomat maat puolestaan lupautuivat olemaan hankkimatta ydinaseita ja sallimaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastukset ydinvoimaloissaan. Vastineeksi ydinaseettomille maille luvattiin apua ydinvoiman rauhanomaisessa käytössä.

Ydinteknologian rauhanomaisen käytön valvontaa on tehostettu, jottei Irakin tapaus toistuisi - Irakhan kehitti sotilaallista ydinohjelmaansa muissa kuin IAEA:n tarkastettaviksi ilmoittamissaan laitoksissa.

Ydinsulkusopimuksen ulkopuolella ovat enää vain Intia, Pakistan, Israel ja Kuuba.

Täydellinen ydinkoekielto

Täydellisestä ydinkoekiellosta sovittiin vuonna 1996 Geneven aseidenriisuntakonferenssissa. Sitä edelsi Yhdysvaltain, Neuvostoliiton ja Britannian vuonna 1963 solmima osittainen ydinkoekielto, joka kielsi ydinkokeet ilmakehässä, ulkoavaruudessa ja veden alla.

Täydellinen ydinkoekielto tulee voimaan vasta, kun kaikki ydinaseita valmistamaan pystyvät maat ovat mukana. Yhteensä noita maita on 44 eli kaikki ne, joilla on Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mukaan ydinteknologiaa käytössään.

Ydinkoekiellon ovat ydinasevalloista ratifioineet Britannia ja Ranska. Yhdysvaltain senaatti torjui ratifioinnin viime vuonna. Kiina ei ole ratifioinut. Venäjän duuma käsittelee ratifiointia perjantaina. Ydinkokeet tehneet Intia ja Pakistan eivät ole allekirjoittaneet sopimusta.

Täydellinen ydinkoekielto kieltää ydinkokeet ilmakehässä, merellä ja maan alla. Sopimusta on arvosteltu siitä, ettei se kiellä ns. alikriittisiä kokeita eli sellaisia vanhojen ydinaseiden toiminnan testaamiseksi tehtäviä kokeita, joissa ei tapahdu ydinräjähdystä.

STT-VT
21.4.2000

Ulkomaat -sivulle