Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Zimbabwen talous kriisissä 20 vuotta itsenäistymisen jälkeen



Zimbabwen talous on 20 vuotta kestäneen itsenäisyyden jälkeen syvässä kriisissä. Varsinkin maatalous, jota Britanniasta itsenäistymisen aikoihin pidettiin lupaavimpana koko Afrikassa, on suurissa vaikeuksissa.


Talouden kurimuksen lisäksi maa on myös poliittisesti hajanainen. Zimbabwea on koko sen itsenäisyyden ajan johtanut itsevaltaisella otteella Robert Mugabe, aluksi pääministerinä ja sittemmin presidenttinä.

Mugaben hallinto on usein joutunut arvostelun kohteeksi niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Vuonna 1995 Kansainvälinen valuuttarahasto IMF keskeytti Zimbabwen avustamisen hallinnossa esiintyneen tuhlailun ja korruption vuoksi.

Pari vuotta sitten maassa puhkesi laajoja lakkoja ja mellakoita, kun inflaatio pääsi valloilleen ja elintarvikkeiden hinnat kääntyivät rajuun nousuun.

Taloudellista tilannetta ei suinkaan helpottanut Zimbabwen sekaantuminen Kongon eli entisen Zairen sisällissotaan, mikä lisäsi entisestään sotilasmenoja.


Elintasokuilu mustien ja valkoisten välillä

Zimbabwen sisäpoliittista tilannetta kärjistää valtava elintasokuilu maan mustan enemmistön ja valkoisen vähemmistön välillä. Pinta-alaltaan vähän Suomea suuremmassa maassa asuu noin 12 miljoonaa ihmistä, joista 100 000 on valkoisia, etupäässä entisen siirtomaavallan edustajia.

Varsinkin maaseudulla jännitteitä aiheuttaa viljelykelpoisen maan epätasainen jakautuminen väestön kesken. Noin 4 500 valkoisen suurtilallisen hallussa on arviolta 30 prosenttia parhaasta viljelyalasta, kun taas sadattuhannet maaseudun mustat joutuvat tyytymään pieniin maatilkkuihin.

Mugabe yritti 1990-luvun loppupuolella toteuttaa vuosikausia lupailemaansa maauudistusta, jonka myötä etupäässä valkoisten omistuksessa olleita suurtiloja olisi pakkolunastettu ja ositettu mustien viljelijöiden käyttöön.

Kiistelty hanke kariutui kuitenkin mm. Maailmanpankin ja EU:n vastustukseen ja aiheutti jälleen kerran ulkomaisen avun tyrehtymisen maahan.

Tämän vuoden helmikuussa tilanne kärjistyi toistamiseen, kun Mugaben rohkaisemat hallituspuolue Zanu-PF:n aktivistit ja sotaveteraanit ryhtyivät valtaamaan valkoisten omistamia suurtiloja. Tätä ennen Mugabe oli kärsinyt tappion kansanäänestyksessä, jossa hän pyysi kansalaisten tukea suurtilojen pakkolunastuksille ilman korvauksia.

Zimbabwen korkein oikeus uhmasi Mugabea tuomitsemalla maatilojen valtaukset ja määräämällä valtaajat poistumaan maatiloilta. Presidentti sai kuitenkin tukea parlamentilta, joka juuri ennen hajottamistaan kumosi korkeimman oikeuden päätöksen.

STT-IKK
21.4.2000


Ulkomaat -sivulle